EU:n tuomioistuimen tuomio euroopan kansalaisuutta koskevassa asiassa
12.7.2018 | OikeusuutisetEnnakkoratkaisupyyntö – Euroopan unionin kansalaisuus – SEUT 21 artikla – Unionin kansalaisten oikeus vapaasti liikkua ja oleskella unionin alueella – Direktiivi 2004/38/EY – 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta – Kumppani, jonka kanssa unionin kansalainen on asianmukaisesti todistetussa pysyvässä suhteessa – Paluu jäsenvaltioon, jonka kansalaisuus unionin kansalaisella on – Oleskelulupahakemus – Hakijan olosuhteiden laaja tutkiminen – 15 ja 31 artikla – Tehokas oikeussuoja – Euroopan unionin perusoikeuskirja – 47 artikla
Chamber) (ylioikeus, maahanmuutto- ja turvapaikkajaosto, Yhdistynyt
kuningaskunta).
Ennakkoratkaisupyyntö
koskee Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä
oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella,
asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY,
68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY,
90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (EUVL 2004, L 158,
s. 77) tulkintaa.
Ennakkoratkaisupyyntö on esitetty asiassa, jossa ovat vastakkain Secretary of State
for the Home Department (sisäasiainministeri, Yhdistynyt kuningaskunta)
ja Rozanne Banger ja jossa on kyse siitä, että viimeksi mainitulta on
evätty oleskelukortti.
Unionin tuomioistuin (neljäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
1) SEUT
21 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että siinä asetetaan
jäsenvaltiolle, jonka kansalaisuus unionin kansalaisella on,
velvollisuus helpottaa oleskeluluvan myöntämistä unionin kansalaisen
kumppanille, jonka kanssa hän ei ole rekisteröinyt parisuhdetta, joka on
kolmannen valtion kansalainen ja jonka kanssa unionin kansalainen on
asianmukaisesti todistetussa pysyvässä suhteessa, silloin, kun unionin
kansalainen, käytettyään oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen
työskennelläkseen toisessa jäsenvaltiossa Euroopan unionin kansalaisten
ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti
jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja
direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY,
75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29.4.2004
annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/38/EY
säädettyjen edellytysten mukaisesti, palaa kumppaninsa kanssa
jäsenvaltioon, jonka kansalainen hän on, oleskellakseen siellä.
2) SEUT
21 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kun unionin kansalaisen
kumppanilta, jonka kanssa tämä ei ole rekisteröinyt parisuhdetta ja joka
on kolmannen valtion kansalainen, päätetään evätä oleskelulupa
tilanteessa, jossa unionin kansalainen, käytettyään oikeuttaan vapaaseen
liikkuvuuteen työskennelläkseen toisessa jäsenvaltiossa direktiivissä
2004/38 säädettyjen edellytysten mukaisesti, palaa kumppaninsa kanssa
jäsenvaltioon, jonka kansalainen hän on, oleskellakseen siellä, kyseisen
päätöksen on perustuttava luvan hakijan olosuhteiden laajaan
tutkimiseen, ja päätös on perusteltava.
3) Direktiivin
2004/38 3 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että tässä
säännöksessä tarkoitetuilla kolmansien valtioiden kansalaisilla on
oltava oleskeluluvan epäämisestä saamansa päätöksen riitauttamiseksi
käytössään muutoksenhakukeino, jonka käyttämisen johdosta kansallisen
tuomioistuimen on voitava selvittää, perustuuko epäämispäätös riittävän
vankkaan tosiseikastoon ja onko menettelyllisiä takeita noudatettu.
Näihin takeisiin kuuluu toimivaltaisten kansallisten viranomaisten
velvollisuus tutkia laajasti luvan hakijan olosuhteet ja perustella
kukin maahanpääsyn tai oleskelun epääminen.