Epäselvyys kansalaisuuden hakijan iässä johti kielteiseen päätökseen

Kansalaisuuslain mukaan Suomen
kansalaisuuden myöntäminen edellyttää luotettavasti selvitettyä
henkilöllisyyttä. Sitä, onko kansalaisuutta hakevan henkilöllisyys
tullut luotettavasti selvitetyksi, on arvioitava kokonaisharkinnalla.

Ensisijaisesti
arviointi perustuu asiakirjoihin. Jos hakijan kotimaasta ei kuitenkaan
ole saatavilla luotettavia asiakirjoja, arviointi on tehtävä muun
selvityksen kuten hakijan oman kertoman perusteella, jos sitä voidaan
pitää luotettavana. Luotettavuuden arviointiin vaikuttaa esimerkiksi se,
vastaako hakijan ilmoittama ikä todellisuutta. Tällöin voidaan myös muu
kuin hakijan esittämä selvitys ottaa huomioon. Hakijan
oleskelulupa-asian yhteydessä mahdollisesti tehty
oikeuslääketieteellinen tutkimus iän selvittämiseksi voi olla tällaista
muuta kokonaisharkinnassa huomioon otettavaa selvitystä.

Valittaja
oli saapunut Suomeen vuonna 2012 ilman henkilöllisyyttä osoittavia
asiakirjoja. Hän oli kansalaisuusasian käsittelyn yhteydessä vuonna 2016
ilmoittanut olleensa Suomeen saapuessaan 15-vuotias. Valittajalle oli
hänen Suomeen saapuessaan tehty oikeuslääketieteellinen tutkimus, jonka
mukaan hän oli ollut tuolloin ainakin 18-vuotias.

Oikeuslääketieteellisellä
tutkimuksella iän selvittämiseksi ei voida saada tarkkaa tietoa eikä
edes täysin luotettavaa arviota hakijan iästä. Tutkimuksen tulokset
voidaan kuitenkin ottaa huomioon arvioitaessa, vastaako hakijan
ilmoittama ikä yhtenä henkilöllisyyden määrittämisen kriteerinä
todellisuutta. Kun otettiin huomioon valittajan ilmoittaman syntymäajan
ja oikeuslääketieteellisen tutkimuksen perusteella arvioidun syntymäajan
välinen huomattava ristiriita, valittajan henkilöllisyyttä ei voitu
kokonaisuutena arvioiden pitää luotettavasti selvitettynä.