Lapsenhuoltolakiin tulossa lapsen asemaa parantavia uudistuksia
27.6.2018 | OikeusuutisetEhdotetuilla muutoksilla parannettaisiin lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn ja korjattaisiin lakia vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia, kuten perhetilanteiden monimuotoistumista.
Hallitus esittää lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain uudistamista.
Uudistuksella pyritään myös tehostamaan lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvien asioiden oikeuskäsittelyä.
–
Lapsenhuoltolain uudistaminen on yksi hallituksen merkittävimmistä
lapsia koskevista hankkeista. Sen tavoitteena on parantaa lapsen edun
toteutumista huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa, sanoo
oikeusministeri Antti Häkkänen.
– Haluan
kiinnittää huomiota erityisesti lakiin ehdotettuihin säännöksiin
huoltajien velvollisuudesta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle
läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden
toteutumiseen. Näillä on tarkoitus korostaa vanhempien ja huoltajien
vastuuta ajatella asioita lapsen kannalta kaikissa tilanteissa. Myös
silloin, jos huoltajuudesta tai tapaamisista tulee riitaa vanhempien
välillä, ministeri Häkkänen painottaa.
Vuoroasuminen kirjattaisiin lakiin
Lakiin
esitetään otettavaksi säännökset vuoroasumisesta. Vanhemmat voisivat
sopia tai tuomioistuin voisi päättää yhtenä mahdollisena asumismuotona,
että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona.
Asumisratkaisuun vaikuttaisivat muun muassa lapsen yksilölliset
ominaisuudet ja tarpeet.
Vuoroasumisessakin lapsella voisi olla
vain yksi virallinen asuinpaikka. Ehdotetut säännökset eivät siten
vaikuttaisi etuuksiin ja palveluihin, kuten asumistukeen ja lapsilisän
jakautumiseen. Vuoroasumisjärjestely tulisi kuitenkin näkyville
väestötietojärjestelmään ja kuvastaisi nykyistä paremmin lapsen asumista
silloin, kun hän asuu yhtä paljon kummankin vanhempansa luona.
Lapselle voitaisiin vahvistaa oikeus tavata läheistä henkilöä
Uutta
olisi myös se, että lapselle voitaisiin vahvistaa oikeus tavata hänelle
erityisen läheistä henkilöä eli henkilöä, jonka kanssa hänellä on
lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde.
–
Tällainen suhde on voinut muodostua esimerkiksi samassa taloudessa
asuneeseen isovanhempaan, sijaisvanhempaan tai vanhemman entiseen
puolisoon. Nyt tapaamisoikeus voidaan vahvistaa vain lapsen ja tämän
vanhemman välille, Häkkänen sanoo.
Ehdotuksen mukainen
tapaamisoikeus vahvistettaisiin tuomioistuimen päätöksellä ja tarve sen
vahvistamiseen arvioitaisiin ennen kaikkea lapsen edun näkökulmasta.
Vieraannuttamisen ehkäisemiseen useita keinoja
Ehdotetuilla
lainsäädäntötoimilla pyritään nykyistä tehokkaammin ehkäisemään
vieraannuttamisesta tai muusta syystä johtuvia ongelmia tapaamisoikeuden
toteutumisessa. Vieraannuttamisella tarkoitetaan yleensä vanhemman
käyttäytymistä tavalla, joka vaikeuttaa lapsen ja toisen vanhemman
välistä vuorovaikutussuhdetta tai estää sen kokonaan.
Lakiin
lisättäisiin kummallekin vanhemmalle velvollisuus myötävaikuttaa
tapaamisoikeuden toteutumiseen ja kiellettäisiin epäasiallinen
vaikuttaminen lapseen. Lapsen ja vanhemman välisen suhteen säilyminen
olisi myös tekijä, joka otettaisiin huomioon huollosta ja
tapaamisoikeudesta päätettäessä. Tapaamisoikeuden turvaamiseksi
tuomioistuin voisi asettaa sakon uhan tapaamisoikeutta koskevaan
päätökseen.
Lapsen osallisuutta vahvistettaisiin ja menettelyjä tehostettaisiin
Laissa
säädettäisiin nykyistä yksityiskohtaisemmin lapsen kuulemisesta
tuomioistuimessa ja sosiaaliviranomaisen luona. Tuomioistuin voisi
käyttää kuulemisessa apuna asiantuntija-avustajaa. Tämän tehtävänä olisi
ennen kaikkea varmistaa se, että kuuleminen tapahtuu
lapsiystävällisellä tavalla. Lapsen mielipide olisi selvitettävä myös
riidattomissa asioissa, joissa se olisi ensisijaisesti huoltajien
tehtävä.
Oikeudenkäyntien nopeuttamiseksi ehdotetaan, että laissa
säädettäisiin velvollisuudesta käsitellä lapsen huoltoa ja
tapaamisoikeutta koskeva asia joutuisasti ja järjestää ensimmäinen
istunto ilman aiheetonta viivytystä. Ilmeisen perusteeton hakemus
sopimuksen tai päätöksen muuttamiseksi tulisi esityksen mukaan hylätä jo
kirjallisessa menettelyssä.
Lapsen huollosta ja
tapaamisoikeudesta voitaisiin sopia sosiaaliviranomaisen vahvistamalla
sopimuksella nykyistä laajemmin. Vanhemmat voisivat sopia esimerkiksi
keskinäisestä tehtäviensä jaosta, tietojensaantioikeudesta ja huollon
uskomisesta vanhempien ohella muulle henkilölle.
Ehdotettujen
lainmuutosten arvioidaan vahvistavan lapsen asemaa ja oikeuksia muun
muassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa edellytetyllä tavalla.
Lapsenhuoltolakiin tulossa lapsen asemaa parantavia uudistuksia