Työryhmä ehdottaa EU:n varoihin kohdistuvien petosten torjunnan tehostamista
9.5.2018 | OikeusuutisetMuutoksilla pantaisiin täytäntöön direktiivi EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta.
Oikeusministeriön
työryhmä ehdottaa lainsäädäntömuutoksia, joilla pantaisiin täytäntöön
direktiivi EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten
torjunnasta. Direktiivi koskee muun muassa EU:n varoihin kohdistuvia
vero- ja avustuspetoksia.
– EU:n varojen väärinkäyttö on vakava
asia, johon on yritettävä puuttua entistä tarmokkaammin. On tärkeää,
että tähän kehitetään uudenlaisia keinoja koko EU:n tasolla, sanoo
oikeusministeri Antti Häkkänen.
Ehdotettujen
muutosten tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia estää ja selvittää
sellaisia rikoksia, joiden osalta tarvitaan rajat ylittävää yhteistyötä.
Direktiivillä on merkitystä myös perustettavan Euroopan
syyttäjänvirasto EPPO:n kannalta, sillä virasto osaltaan vastaa EU:n
taloudellisiin etuihin kohdistuvia rikoksia koskevista tutkinta- ja
syyttämistoimista.
Työryhmä ehdottaa, että Suomen ulkopuolella
tehdyissä EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvissa rikoksissa ei enää
jatkossa olisi kaksoisrangaistavuuden vaatimusta silloin, kun rikoksen
tekijänä on Suomen kansalainen tai Suomessa pysyvästi asuva henkilö.
Avustuksen
väärinkäytölle säädettäisiin törkeä tekomuoto koskemaan tilanteita,
joissa rikoksen kohteena oleva avustuksen määrä on erittäin suuri.
Rangaistus törkeästä avustuksen väärinkäytöstä olisi vankeutta vähintään
neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.
Virka-aseman
väärinkäyttämistä koskevaa rangaistussäännöstä työryhmä ehdottaa
muutettavaksi niin, että säännös soveltuisi myös kansanedustajaan
silloin, kun tämän tehtävänä on varojen tai muun omaisuuden
hallinnointi, jos kansanedustaja toimii tällaisen omaisuuden oikean
käyttötarkoituksen vastaisesti ja näin vahingoittaa tai yrittää
vahingoittaa unionin taloudellisia etuja.
Virka-aseman
väärinkäyttämistä ja törkeää virka-aseman väärinkäyttämistä koskevat
rangaistussäännökset soveltuisivat nykyistä laajemmin myös ulkomaiseen
virkamieheen, jos teko olisi direktiivin mukainen varojen väärinkäyttö.
Oikeushenkilön
eli yrityksen tai yhteisön rangaistusvastuuta laajennettaisiin.
Oikeushenkilö voitaisiin tuomita rangaistukseen arvonlisäveroon
kohdistuvasta veropetoksesta ja törkeästä veropetoksesta. Lisäksi
oikeushenkilön rangaistusvastuuta sovellettaisiin myös petokseen ja
törkeään petokseen silloin, kun kyseessä olisi direktiivin mukainen EU:n
taloudellisiin etuihin vaikuttava petos.
Valtiontalouden
tarkastusvirastolle säädettäisiin lisäksi velvollisuus ilmoittaa sen
nykyisten ilmoitusvelvollisuuksien lisäksi Euroopan
petostentorjuntavirastolle ja muille toimivaltaisille Euroopan unionin
viranomaisille EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvista rikoksista.