Oikeuskanslerin lausunto lupalakimieslain uudistustarpeista

Oikeuskanslerin mukaan on oikeusturvasyistä välttämätöntä, että oikeudenkäyntiavustajalautakunnalla olisi nykyistä enemmän harkintavaltaa luvan myöntämisessä,

Oikeuskansleri antoi lausunnon luvan saaneista
oikeudenkäyntiavustajista annetun lain muutostarpeita koskevasta
arviomuistiosta. Oikeuskansleri oli tehnyt vuonna 2017
oikeusministeriölle aloitteen lain muuttamiseksi, koska
laillisuusvalvonnassa oli havaittu laissa useita puutteita.

Oikeuskansleri katsoi, että oikeudenkäyntiavustajalautakunnan tulisi
voida pyytää selvitystä hakijan perehtyneisyydestä. Oikeuskanslerin
mukaan on oikeusturvasyistä välttämätöntä, että
oikeudenkäyntiavustajalautakunnalla olisi nykyistä enemmän
harkintavaltaa luvan myöntämisessä, jotta vakavat puutteet hakijan
ammattitaidossa voitaisiin ottaa lupaharkinnassa huomioon. Tämä
edistäisi lupajärjestelmän tavoitetta oikeudenkäyntiasiamiesten työn
laatutason nostamisesta, eikä se juurikaan vaikeuttaisi alalle pääsyä.
Luvanhakijan rehellisyyttä koskevan vaatimuksen osalta oikeuskansleri
katsoi, että erityistapauksissa lupaharkinnassa voitaisiin ottaa
huomioon, jos luvanhakijan rikoksesta on rikosprosessin pitkän keston
vuoksi kulunut poikkeuksellisen pitkä aika. Sen sijaan esitystä
yläikärajasta oikeuskansleri piti yhdenvertaisuusnäkökohtien vuoksi
ongelmallisena.

Lupalakimiesten kaiken ammatillisen toiminnan tulisi oikeuskanslerin
näkemyksen mukaan tulla valvonnan piiriin. Valvonnan ulottuvuutta olisi
lainsäädännössä selkeytettävä. Se, miltä osin lupalakimiesten menettely
on valvonnan piirissä ja miten selkeästi siitä on säädetty, on
olennainen kysymys asiakkaiden ja lupalakimiestenkin oikeusturvan
kannalta. Nykyisin lupalakimiehet ovat valvonnan piirissä
oikeudenkäyntiasioiden osalta, kun taas muu oikeudellinen neuvonanto ja
esimerkiksi testamenttien ja erilaisten sopimusten laatiminen jäävät
valvonnan ulkopuolelle. Oikeuskansleri katsoi, että myös lupalakimiesten
palkkioita koskevia erimielisyyksiä tulisi voida käsitellä
valvontalautakunnassa samoin kuin asianajajien osalta. Jatkossa tulisi
valvoa tehokkaasti sitä, että lupalakimiehellä on vastuuvakuutus.
Oikeuskansleri piti perusteltuna sitä, että kaikkiin oikeudellisia
palveluita kuluttajille tarjoaviin toimistoihin tulee voida tehdä
tarkastuksia toiminnan valvomiseksi.

Oikeuskanslerin näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat
puoltavat oikeudenkäyntiavustajalautakunnan ehdotusta, jonka mukaan
lupalakimiehiä koskevien kurinpitoasioiden käsittelystä sekä
oikeudenkäyntiavustajalautakunnassa että valvontalautakunnassa tulisi
päällekkäisyyden vuoksi luopua. Käsittely pelkästään
valvontalautakunnassa nopeuttaisi prosessia selvästi, ja
valvontalautakunnalla on myös käsittelyyn tarvittava asiantuntemus.
Koska valvontalautakunta ei ole viranomainen, olisi kaksinkertaisen
lautakuntakäsittelyn poistamiseen liittyviä perustuslaillisia näkökohtia
kuitenkin arvioitava erityisesti merkittävän julkisen vallan käytön ja
perustuslain 124 §:n kannalta. Yhdistymisvapauden kannalta olisi
arvioitava sitä, voidaanko asianajajayhdistykseen kuulumattomien
lupalakimiesten luvan menettämisestä päättää asianajajayhdistyksen
yhteydessä toimivassa valvontalautakunnassa.

Oikeuskanslerin muutoksenhakuoikeutta on tarpeen laajentaa
hovioikeuden ratkaisuihin luvan myöntämisestä. Sen sijaan
oikeuskanslerin muutoksenhakuoikeuden laajentamiselle
oikeudenkäyntiavustajalautakunnan kaikkiin myönteisiin lupapäätöksiin ei
näyttäisi olevan laillisuusvalvonnan näkökulmasta tarvetta.
Tosiasiallista merkitystä oikeusturvan kannalta muutoksenhakuoikeudella
voisi olla lähinnä niiden oikeudenkäyntiavustajalautakunnan ratkaisemien
asioiden osalta, joissa lautakunnan arvioitavana on ollut selvityksiä
hakijan sopivuudesta oikeudenkäyntiavustajan tehtävään, mikäli
esimerkiksi hakijan ammattitaitoa voidaan tulevaisuudessa lupaharkinnan
yhteydessä arvioida.

OKV_21_20_2018.pdf