Avustaja käytti työtoveriaan tulkkina. Tulkkauskulu korvattiin 20 %:n kielikorotuspalkkiona.

Valittaja, oikeustieteen
kandidaatti A, oli toiminut turvapaikanhakija X:n oikeusapulain
mukaisena oikeusavustajana hallinto-oikeudessa. Hän oli siellä vaatinut
korvattavaksi tulkkauskuluja 89 euroa yhden tunnin kestäneestä
tulkkauksesta, jossa tulkkina oli toiminut hänen kanssaan samassa
yrityksessä työskentelevä henkilö. Hallinto-oikeus oli hylännyt
tulkkauskuluvaatimuksen sillä perusteella, ettei asiassa ollut esitetty,
että tulkkauskulut olisivat lakiasiaintoimistolle aiheutuneita muita
kuin toimistohenkilökunnan palkkaukseen liittyviä kuluja.

Korkein
hallinto-oikeus katsoi päätöksestään ilmenevillä perusteilla, että
siltä osin kuin tulkki hoiti tulkkaamiseen liittyviä ja siten muita kuin
lakiasiaintoiminnan yleisiä tehtäviä, tulkkia ei ollut perusteltua
pitää lakiasiaintoimiston palkkioasetuksen 11 §:n 1 momentissa
tarkoitettuun toimistohenkilökuntaan kuuluvana. Tulkkauskulut voivat
siten olla kuvatun kaltaisessa järjestelyssä perusteiltaan korvattavia
kuluja.

Määrältään vaatimus ei ollut perustunut
selvitykseen tulkin yhtiölle aiheuttamista todellista kustannuksista
vaan perusteettomasti siihen, mitä tuomioistuimet ja oikeusaputoimistot
olivat valittajan mukaan enimmillään kansainvälistä suojelua koskevissa
asioissa hyväksyneet. Asiassa oli myös otettava huomioon, että kun
avustaja ja tulkki työskentelevät samassa yrityksessä tai kun
lakiasiain- ja tulkkauspalveluja tarjoavat yritykset kuuluvat samaan
intressipiiriin, tulkkauskulun määrä ei välttämättä muodostu
markkinaehtoisesti.

Koska tulkkauskulujen määrästä ei
ollut tässä tilanteessa saatavissa riittävän luotettavaa selvitystä, oli
tulkkauskulut perusteltua hyväksyä tasoon, joka vastasi muissa kuin
asiakohtaista palkkiota koskevissa asioissa sovellettavaa
palkkioasetuksen 8 §:n 1 kohtaan perustuvaa 20 prosentin
enimmäismääräistä kielikorotusta. Kun tulkkaus oli ratkaistavana
olevassa asiassa kestänyt tunnin, korvattavaksi määräksi hyväksyttiin 22
euroa.