Asianajaja Markku Fredmanin tohtorinväitös 19.5.2018 Turussa

Puolustusasianajajan tehtävät ovat lisääntyneet rikosoikeudenkäynneissä merkittävästi

Suomessa alkoi 1980-luvun lopulla suurten prosessiuudistusten sarja,
joilla uudistettiin rikosoikeudenkäynnit jo 1890-luvulla ilmaistujen
suuntaviivojen mukaisesti. Rikoksesta epäillyn ja syytetyn
puolustusasianajaja sai vuonna 1989 uusia tehtäviä rikosten
esitutkinnassa, ja sen jälkeen on tullut jatkuvasti uusia menettelyjä ja
muutoksia, joissa puolustajan rooli on ollut keskeinen.

– Tehtävien lisääntyminen ja niiden entistä suurempi vaativuus
johtivat siihen, että vuonna 2001 säädettiin syytetyn avustaminen
sallituksi vain lakimieskoulutuksen saaneille. Vuonna 2013 otettiin
käyttöön toimilupajärjestelmä, jonka jälkeen puolustajaksi kelpasi vain
asianajaja, oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja tai niin sanottu
lupalakimies, Markku Fredman kertoo.

Vuonna 2014 tuli voimaan säännös, jonka mukaan rikoksesta epäillylle
on määrättävä puolustaja viran puolesta hänen tahdostaan riippumatta,
jos oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaaminen sitä edellyttää.

– Puolustusasianajajat ovat saaneet uusia tehtäviä muun muassa
pakkokeinoasioissa, kuulusteluavustamisessa, syyteneuvotteluissa,
todistajien kuulemisessa, asiantuntijatodistelussa, elinkautisvankien
vapauttamismenettelyssä, poissa olevan päämiehen edustamisessa,
luovuttamisasioissa ja rikosasioista tiedottamisessa. Ihmisoikeuksien
valvonta perustuu yksilövalituksille ja asianajajat ovatkin tehneet
Suomesta satoja valituksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen
rikosprosessiin liittyen, Fredman sanoo.

Puolustusasianajajille on siirtynyt aiemmin tuomareille kuuluneita tehtäviä

Suurin muutos puolustusasianajajien työssä on tapahtunut
tuomioistuimissa sovellettavassa oikeudessa. Kansallisten normien
rinnalle ovat tulleet ihmisoikeusvelvoitteet ja EU:n sääntely. Koko
oikeuslähdeoppi on uudistunut.

– Enää vastausta ei löydy vain lakia ja kommentaarikirjaa lukemalla.
Asianajajan on tunnettava erilaisten oikeuslähteiden laaja verkosto ja
osattava poimia osin jopa ristiriitaisesta aineistosta päämiehen etua ja
oikeutta tukevat perusteet. Asianajajan on ymmärrettävä, miten tuomarit
tekevät työnsä ja millaisilla perusteilla he ratkaisevat käsittelemänsä
jutut. Asianajajan tulee vedota sellaisiin oikeuslähteisiin, jotka
tuomarit kokevat itseään ohjaaviksi. Aina kyse ei ole enää laista tai
lain esitöistä, vaan kyse voi olla myös perustuslain tai direktiivin
tulkinnasta taikka ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisusta, Fredman
toteaa.

Fredmanin mukaan aiemmin riitti, että asianajaja pyysi hovioikeutta
tarkistamaan onko alioikeus ratkaissut jutun oikein. Nykyisin
edellytetään, että asianajaja osoittaa käräjäoikeuden tuomiosta ne
kohdat, joissa virhe ilmenee ja perustelee näkemyksensä.

– Todisteet tulee tarkasti yksilöidä ja niille tulee ilmaista teema,
eli väite siitä, minkä seikan kukin todiste osoittaa todeksi tai
oikeaksi, Fredman sanoo.

Nykyaikainen vaativien rikosjuttujen käsittely perustuu samanlaisen
oikeudellisen koulutuksen ja kokemuksen saaneiden tuomarin, syyttäjän,
puolustajan ja asianomistajan avustajan yhteistyöhön.

– Pääkäsittelyt valmistellaan yhdessä ja osapuolten tulee sitoutua
prosessisuunnitelmaan. Kaikkien yhteisenä tavoitteena on
oikeudenmukainen oikeudenkäynti. Muun muassa syyteneuvottelujärjestelmän
myötä puolustajille on siirtynyt tehtäviä, jotka aiemmin kuuluivat
tuomarille, Fredman huomauttaa.

* * *

OTL Markku Fredman esittää väitöskirjansa Puolustajan rooli. Rikoksesta epäillyn ja syytetyn avustajan roolin kehitys Suomessa 1980-luvulta nykypäivään julkisesti
tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 19.5.2018 klo 12 (Turun
yliopisto, Calonia, Cal 1 -luentosali, Caloniankuja 3, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Mikko Vuorenpää (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Johanna Niemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Asianajaja, OTL Markku Fredman suoritti korkeakoulututkintonsa (OTK
ja OTL) Helsingin yliopistossa vuosina 1985 ja 2011. Hän työskentelee
asianajajana toimistossaan Helsingissä. Väitöksen alana on oikeustiede.

Turun yliopiston tiedote: Puolustusasianajajan
tehtävät ovat lisääntyneet rikosoikeudenkäynneissä merkittävästi
(Väitös: OTL Markku Fredman, 19.5.2018, oikeustiede)