Hallitus esittää hallintoprosessilain säätämistä

Uusi laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa korvaisi voimassa olevan hallintolainkäyttölain.

Hallituksen tänään eduskunnalle antamalla
esityksellä pyritään kehittämään hallintolainkäytön yleisiä
menettelysäännöksiä niin, että ne nykyistä paremmin vastaisivat
oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia.

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on, että
hallintotuomioistuinten asiakkaat olisivat nykyistä paremmin selvillä
oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan hallintoasiaa koskevassa
oikeudenkäynnissä. Tavoitteena on myös nykyistä täsmällisemmillä
menettelysäännöksillä selkeyttää prosessinjohtoa ja näin tehostaa
hallintotuomioistuinten toimintaa.

Uusi laki ei muuttaisi
hallintolainkäytön keskeisiä periaatteita, mutta siinä otettaisiin
huomioon muussa lainsäädännössä tapahtuneet muutokset ja muut
uudistustarpeet. Yksityinen asianosainen voisi jatkossakin yleensä
hoitaa asiansa hallintotuomioistuimessa itse ilman asianajajaa tai muuta
asiamiestä.

Uudessa laissa säädettäisiin mm. mahdollisuudesta
suulliseen valmisteluun, tarkastuksen tekemiseen ja eri
hallinto-oikeuksissa vireillä olevan asiakokonaisuuden yhdistämiseen
käsiteltäväksi samassa hallinto-oikeudessa. Laissa korostettaisiin myös
nykyistä enemmän päätöksen tehneen hallintoviranomaisen velvollisuuksia
asian selvittämisessä ja selkeytettäisiin sääntelyä päätöksen tehneen
viranomaisen oikeudesta valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä
korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tiedoksiantomenettelyä kevennettäisiin.

Lakiin
sisältyisi myös säännös siitä, että uuden lisäselvityksen toimittamista
voidaan rajoittaa asettamalla määräaika, jonka jälkeen toimitetun
selvityksen hallintotuomioistuin voi jättää huomioon ottamatta.
Määräajan asettamista voitaisiin käyttää vain tilanteessa, jossa
hallintotuomioistuimen käsityksen mukaan kaikki asian ratkaisuun
tarvittavat selvitykset on jo saatu ja tuomioistuin on tekemässä
päätöstä asiassa. Säännös turvaisi asian viivytyksetöntä käsittelyä.

Valituslupamenettely pääsäännöksi

Merkittävä
muutos voimassa olevaan sääntelyyn olisi, että haettaessa
hallinto-oikeuden päätökseen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta
edellytettäisiin lähtökohtaisesti aina valituslupaa.

Valituslupaa
haetaan valituksen yhteydessä. Korkein hallinto-oikeus tutkii ensin,
onko asiassa perustetta valitusluvalle. Lupa myönnetään, jos asiassa on
tarve saada ennakkopäätös tai siinä on ilmeinen virhe taikka jos on
jokin muu painava syy asian uudelle käsittelylle. Valituslupaa voi hakea
samalla kirjelmällä, jolla itse valitus tehdään. Samalla on
ilmoitettava, minkä vuoksi valituslupa tulisi myöntää. Jos valituslupa
myönnetään, korkein hallinto-oikeus antaa valitukseen asiaratkaisun.

Pääsääntönä
siis jatkossa olisi, että hallinto-oikeuden päätökseen saisi hakea
muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta vain, jos korkein
hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Nykyisin valituslupajärjestelmän
piiriin kuuluu noin puolet korkeimmassa hallinto-oikeudessa
käsiteltävistä valitusasioista.

Muutoksen tavoitteena on lyhentää
hallintotuomioistuinten käsittelyaikoja sekä kehittää korkeimmasta
hallinto-oikeudesta aito ennakkoratkaisutuomioistuin. Tämä tavoite on
mainittu myös hallitusohjelmassa.

Uutta hallintoasioiden
oikeudenkäyntilakia sovellettaisiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa,
alueellisissa hallinto-oikeuksissa mukaan lukien Ahvenanmaan
hallintotuomioistuin, vakuutusoikeudessa ja muutoksenhakulautakunnissa
sekä tiettyjen asioiden käsittelyssä markkinaoikeudessa ja
työtuomioistuimessa.

Lakiin sisältyisi yleissäännös, jonka mukaan
hallintopäätöksestä saa valittaa riippumatta hallintopäätöksen tekijän
organisatorisesta asemasta. Näin muun kuin valtioneuvoston ja sen
alaiseen hallintoon kuuluvan valtion viranomaisen, kunnallisen tai
kirkollisen viranomaisen tai Ahvenanmaan maakunnan viranomaisen tekemän
päätöksen valituskelpoisuudesta ei enää tarvitsisi säätää erikseen.

Hallinto-oikeuksissa
käsiteltyjen valitusasioiden suurimpia asiaryhmiä ovat sosiaali- ja
terveydenhuoltoasiat, ulkomaalaisasiat sekä veroasiat.
Hallinto-oikeuksissa käsitellään myös mm. rakentamista koskevia asioita,
ympäristöasioita sekä taloudellista toimintaa kuten esimerkiksi
liikennettä ja viestintää koskevia asioita.

Oikeudenkäyntiä hallintoasioissa aiotaan täsmentää