EU:n tuomioistuimen tuomio syrjimättömyydestä ja euroopan kansalaisuudesta

Ennakkoratkaisupyyntö – Unionin kansalaisuus – SEUT 18 ja SEUT 21 artikla – Jäsenvaltion kansalaisen, joka on käyttänyt oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, luovuttaminen Amerikan yhdysvaltoihin – Euroopan unionin ja tämän kolmannen valtion välinen sopimus rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta – Unionin oikeuden soveltamisala – Luovuttamiskieltoa sovelletaan vain jäsenvaltion kansalaisiin – Vapaan liikkuvuuden rajoitus – Rankaisematta jäämisen estämiseen perustuva oikeuttamisperuste – Oikeasuhteisuus – Tiedottaminen unionin kansalaisen kotijäsenvaltiolle

Ennakkoratkaisupyynnön oli tehnyt Landgericht Berlin (Berliinin
alueellinen alioikeus, Saksa)

Ennakkoratkaisupyyntö koskee SEUT 18 artiklan ensimmäisen kohdan tulkintaa.

Ennakkoratkaisupyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Italian
kansalainen Romano Pisciotti ja Saksan valtio ja jossa on kyse
Pisciottin luovuttamista koskevasta pyynnöstä, jonka Amerikan
yhdysvallat on osoittanut kyseiselle jäsenvaltiolle.

Unionin tuomioistuin (suuri jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      Unionin
oikeutta on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan
kaltaisessa tilanteessa, jossa unionin kansalainen, jonka
luovuttamisesta Yhdysvaltoihin on tehty pyyntö, on tämän pyynnön
mahdollista täytäntöönpanoa varten otettu kiinni muussa jäsenvaltioissa
kuin siinä, jonka kansalainen hän on, mainitun unionin kansalaisen
tilanne kuuluu tämän oikeuden soveltamisalaan, koska hän on käyttänyt
oikeuttaan liikkua vapaasti Euroopan unionissa ja koska
luovuttamispyyntö on tehty Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisen
rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 25.6.2003 tehdyn
sopimuksen puitteissa.

2)      Pääasiassa
kyseessä olevan kaltaisessa tapauksessa, jossa unionin kansalainen,
jota koskee Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisen rikoksen johdosta
tapahtuvasta luovuttamisesta 25.6.2003 tehdyn sopimuksen perusteella
tehty luovuttamispyyntö Yhdysvaltoihin, on tämän pyynnön mahdollista
täytäntöönpanoa varten otettu kiinni muussa jäsenvaltiossa kuin siinä,
jonka kansalainen hän on, SEUT 18 ja SEUT 21 artiklaa on tulkittava
siten, että ne eivät ole esteenä sille, että pyynnön vastaanottanut
jäsenvaltio perustuslaillisen säännön nojalla kohtelee eri tavalla omia
kansalaisiaan kuin muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisia ja että se
sallii tämän luovuttamisen, vaikka se ei salli omien kansalaistensa
luovuttamista, kun se on ennalta antanut sen jäsenvaltion
toimivaltaisille viranomaisille, jonka kansalainen kyseinen unionin
kansalainen on, mahdollisuuden vaatia tämän kansalaisen luovuttamista
eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella, eikä viimeksi mainittu
jäsenvaltio ole toteuttanut tätä varten mitään toimenpiteitä.

Linkki asiaan C-191/16

Unionin tuomioistuimen lehdistötiedote