Poliisille ja käräjätuomarille moitteet virheellisestä menettelystä televalvonta-asiassa

Apulaisoikeuskansleri piti käräjätuomarin menettelyn virheellisyyttä vakavampana kuin poliisin.

Apulaisoikeuskansleri antoi käräjätuomarille huomautuksen tämän
lainvastaisesta menettelystä televalvontaluvan myöntämisessä. Lisäksi
hän kiinnitti tutkinnanjohtajan vakavaa huomiota televalvontaa koskevien
säännösten noudattamiseen.

Tutkinnanjohtaja oli esittänyt kahden salakuljetuksesta epäillyn
osalta käräjäoikeudelle televalvontaa koskeneet vaatimukset.
Käräjäoikeus oli ratkaissut kyseiset asiat vaatimusten mukaisesti
myöntäen luvat kohdistaa televalvontaa kysymyksessä olleisiin
teleosoitteisiin.

Pakkokeinolain mukaan televalvontaluvan myöntämisen edellytyksenä on
muun ohella, että epäiltyä on syytä epäillä rikoksesta, josta säädetty
ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta.
Salakuljetuksesta säädetty ankarin rangaistus on kuitenkin vain kaksi
vuotta vankeutta, eivätkä tutkinnanjohtajan esittämät vaatimukset
täyttäneet muitakaan pakkokeinolaissa säädettyjä televalvontaluvan
myöntämisen edellytyksiä.

Tutkinnanjohtaja ja käräjätuomari myönsivät menetelleensä
virheellisesti, tutkinnanjohtaja esittäessään televalvontaa koskeneet
vaatimukset ja käräjätuomari myöntäessään televalvontaluvat
tutkinnanjohtajan vaatimusten mukaisesti. Tutkinnanjohtaja toi erikseen
esille, että televalvontalupavaatimusta tehtäessä käytettävään ns.
Salpa-järjestelmään oli erheellisesti jäänyt rikosnimikevaihtoehto
“salakuljetus”, vaikka järjestelmän olisi pitänyt estää sellaisen
salaisen pakkokeinon vaatimisen, joka ei nimikkeen puolesta ole
mahdollista.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että oikeusturvakysymykset ovat
salaisten pakkokeinojen erityisluonteesta johtuen korostuneen tärkeitä
niin pakkokeinojen kohteiden kuin ylipäätään järjestelmän uskottavuuden
kannalta. Salaisen pakkokeinon käytön vaatiminen ja myöntäminen
sellaiseen tapaukseen, jossa sen käyttö ei lain mukaan ole sallittua, on
lähtökohtaisesti vakava virhe.

Vaikka telepakkokeinoasioiden hoitamista varten on luotu tekninen
järjestelmä, on viime kädessä virkamiehen vastuulla, mitä tietoja hän
järjestelmään syöttää. Se, että järjestelmä on sallinut käyttää
lainvastaisesti rikosnimikettä, jonka kohdalla televalvonta ei ole
mahdollista, ei poista virkamieheltä huolellisuusvaatimuksen mukaista
menettelyä.

Asiassa oli selvityksen perusteella kyse inhimillisestä,
toimijaketjussa kertautuneesta sinällään selvästä virheestä. Virhe oli
ollut jo poliisin televalvontalupavaatimuksessa, mikä oli ollut omiaan
edesauttamaan virheellisen ratkaisun syntymistä käräjäoikeudessa.
Apulaisoikeuskanslerin mukaan selvää kuitenkin on, että poliisin
menettely ei poista käräjätuomarin vastuuta varmistua siitä, että
poliisin televalvontalupavaatimus on lainmukainen. Käräjätuomari vastaa
antamansa ratkaisun lainmukaisuudesta. Apulaisoikeuskansleri korosti,
että erityisesti salaisten pakkokeinojen osalta tuomioistuimen roolissa
korostuu kansalaisten perusoikeuksien turvaaminen. Tämän vuoksi
apulaisoikeuskansleri piti käräjätuomarin menettelyn virheellisyyttä
tapauksessa vakavampana kuin poliisin.

Poliisille ja käräjätuomarille moitteet virheellisestä menettelystä televalvonta-asiassa

OKV_20_31_2017.pdf