Ennakkopäätös kannabiksen kasvattamisen rikosoikeudellisesta arvioinnista

KKO:2018:7

Huumausainerikos – Törkeä huumausainerikos

A oli tyhjillään olleeseen
varastorakennukseen rakentamassaan kasvattamossa viljellyt 54:ää
kannabis sativa-kasvia huumausaineena käytettäväksi. Kysymys kasveista
saatavissa olevan huumausaineen määrästä sekä siitä, oliko
huumausainerikosta pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

1. Asiassa on riidatonta, että A on
laittomasti viljellyt hamppua käytettäväksi huumausaineena. Hän on
kasvattanut cannabis sativa -kasveja tyhjillään olleeseen
varastorakennukseen rakentamassaan kasvattamossa. Kasveja on ollut
yhteensä 54 kappaletta ja ne ovat löydettäessä olleet korkeudeltaan 50 –
150 senttimetriä. A on kasvattamisessa käyttänyt apunaan
vesiviljelyjärjestelmää, kahta suurpainenatriumvalaisinta, kuutta
ultravioletti-led -valaisinta, ilmanvaihtojärjestelmää,
lämmityslaitteita, ilmalämpöpumppua sekä lannoitteita. Edelleen
riidatonta on, että poliisi on takavarikoinut kannabiskasvit ennen sadon
korjaamista.

9. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
asiantuntijalausunnosta ilmenevin tavoin 25 gramman marihuanamäärän
tuottoarvio kasvia kohden on edelleen perusteltavissa oleva, joskin
varsin varovainen arvio ottaen huomioon nykyiset kehittyneet
kasvatusolosuhteet. Korkein oikeus katsoo, että mainittu tuottoarvio
muodostaa riittävän luotettavan lähtökohdan arvioitaessa viljelemällä
tavoitellun huumausaineen määrää. Kuitenkin poikkeuksellisen
vaatimattomat tai vastaavasti erinomaiset olosuhteet tulee edelleen
ottaa huomioon viljelmän tuottaman huumausaineen määrää arvioitaessa.
Esimerkiksi ratkaisussa KKO 2004:6 viljelmästä saatavissa oleva
huumausaineen määrä arvioitiin kasveista ja niiden viljelyolosuhteista
saadun selvityksen perusteella vähäiseksi.

12. A on todennut, että hän on
kasvatustoiminnassaan tavoitellut 10 gramman kasvikohtaista tuottoa.
Hänen subjektiivinen syyllisyytensä kattaisi siten vain noin 500
marihuanagramman tavoittelun. Korkein oikeus toteaa kuitenkin A:n
hankkineen sellaiset tiedot marihuanan kasvatustekniikasta, että hän on
osannut perustaa edellä kohdassa 1 kuvatun hyvin varustetun kasvattamon.
Tähän nähden A:lla on täytynyt myös olla oikea käsitys odotettavissa
olevan sadon määrästä tai hänen on ainakin täytynyt pitää käyttämällään
menetelmällä tavanomaisesti saatavaa määrää varsin todennäköisenä.
Syyksi lukemisessa ei näin ollen ole perusteita poiketa alaspäin
tuottoarviosta 25 grammaa kasvia kohden.

19. Korkein oikeus katsoo asiassa
esitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunto huomioon ottaen,
että tavanomaisena marihuanan käyttöannoksena voidaan pitää noin 0,2
gramman kerta-annosta lähtien siitä, että käyttötapa on polttaminen
savukkeessa, sähkösavukkeessa tai muussa vaporisaattorissa. Näin ollen
A:n kasvattamista kasveista odotettavissa olleesta 1 350 gramman
marihuanamäärästä olisi saatu yli 6 500 tavanomaista käyttöannosta.

21. Korkein oikeus katsoo, että A:n
kasvattamista hamppukasveista saatavissa olevan marihuanan määrää
tavanomaisina käyttöannoksina arvioituna on pidettävä rikoslain 50 luvun
2 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna suurena määränä huumausainetta.

25. Korkein oikeus toteaa, että
kannabiskasvien kasvattamiseen liittyy jo lähtökohtaisesti rikostyypistä
johtuvaa suunnitelmallisuutta, kuten esimerkiksi siemenien tai taimien
hankintaan ja kasvatuspaikan valintaan liittyviä selvittelyä ja toimia.
Rikoslajiin tyypillisesti kuuluva suunnitelmallisuus ilmenee
konkreettisissa tapauksissa kuitenkin eri asteisena, mikä on otettava
huomioon arvioitaessa yksittäisen teon moitittavuutta. Kannabiskasveja
voidaan pyrkiä kasvattamaan hyvin eri tasoisissa olosuhteissa ja
toimintaan enemmän tai vähemmän panostaen. A on rakentanut tyhjään
varastorakennukseen kasveille erillisen kasvattamon ja hankkinut useita
erilaisia kasvien kasvua edistäviä laitteita ja välineitä sekä käyttänyt
lannoitteita. Korkein oikeus katsoo, että A:n toiminta on ylittänyt
tekotyypille tavanomaisena pidettävän suunnitelmallisuuden. Ottaen
lisäksi huomioon, että A:n kannabiskasvien viljelyyn on sen suhteellisen
laajamittaisuuden vuoksi liittynyt myös riski siitä, että ainetta ajan
kuluessa voisi levitä muillekin henkilöille, Korkein oikeus katsoo, että
A:n syyksi luettua huumausainerikosta on pidettävä myös kokonaisuutena
arvostellen törkeänä.

28. A:n syyksi luetun rikoksen
vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta
ilmenevään A:n syyllisyyteen nähden käräjäoikeuden tuomitsemaa 1 vuoden 1
kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta on pidettävä rikoksen
oikeudenmukaisena seuraamuksena.

• KKO:2018:7