Puheenjohtaja Jarkko Ruoholan puhe Asianajajapäivässä 12.1.2018

Herra ministeri, herrat presidentit

 

Ärade inbjudna gäster

 

Hyvät kollegat

 

100-50-100-200-25 – ovat ne teemat, joilla tämä Asianajajapäivä käynnistyy.  

 

100. Päättynyt vuosi oli Suomi 100 -juhlavuosi. Myös me asianajajat osallistuimme juhlintaan eri tavoin. Vuoden mittaan sain olla mukana monissa seminaareissa ja tapahtumissa, joissa oli ilo huomata, että meidän missiotamme Asianajaja turvaa oikeusvaltion useasti siteerattiin ja siihen viitattiin. Oma lahjamme 100-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle oli 100 oikeuskasvatustuntia yläkouluissa ja lukioissa. Kiitos kaikille teille vapaaehtoisille asianajajille, jotka piditte nämä tunnit.

 

Suomi 100 -juhlavuotta vietettiin myös maailman suurimmassa asianajajien kokoontumisessa, International Bar Associationin maailmankongressissa. Suomen Asianajajaliitto ja suomalaiset asianajotoimistot järjestivät siellä Suomi-illan, johon osallistui satoja kutsuvieraita eri puolilta maailmaa. Näin tehtiin tunnetuksi suomalaista oikeusvaltiota ja maamme asianajajakunnan osaamista. Tässä aamun aluksi pyörinyt video tehtiin tuota tapahtumaa varten.

 

Haluan tässä vaiheessa kiittää kaikkia Asianajajaliiton eri luottamustehtävissä viime vuonna palvelleita kollegoja ja liiton toimiston henkilökuntaa erittäin sitoutuneesta ja motivoituneesta työstänne Suomen asianajajakunnan ja suomalaisen oikeusvaltion hyväksi. Erityisen kiitoksen tämän Asianajajapäivän suunnittelusta ja järjestelyistä ansaitsee liiton henkilökunta, varsinkin Janne Laukkanen ja Milla Toivonen.

 

50. Tammikuussa 1969 kokoontui yli 120 asianajaa Aulangolle ensimmäisille weekend-kursseille. Tuosta muodostui Asianajajapäivien perinne, ja tänään on siis 50. Asianajajapäivä. Joukossamme on kollega, joka päässyt täysin ainutlaatuiseen saavutukseen, johon kukaan muu ei voi milloinkaan yltää: hän osallistunut jok’ikiseen Asianajajapäivään. Hänen kunniakseen on Suomen Asianajajaliitto tänään tehnyt lahjoituksen Asianajajaliiton Säätiön Matti Ylöstalo -rahastoon. Asianajaja, Asianajajaliiton puheenjohtaja ja sittemmin korkeimman oikeuden jäsen Erkki-Juhani Taipale, nousetko vastaanottamaan asianajajakunnan raikuvat suosionosoitukset tästä ainutkertaisesta saavutuksestasi.

 

100. Ensi vuonna eli vuonna 2019 on Suomen Asianajajaliiton vuoro viettää 100-vuotisjuhlia. Juhlinta näkyy juhlavuoden aikana toiminnassamme monella tavalla. Jo alkaneena vuonna käynnistyy some-kampanja Menneisyyden metsästäjät, joka tekee tunnetuksi asianajajien työtä oikeusvaltion turvaajina. Juhlavuoden asianajajapäivää vietetään uusissa puitteissa Helsingin messukeskuksessa 25. tammikuuta. Silloin mahtuvat mukaan nekin, jotka tänä vuonna jäivät jonotuslistalle. Pääjuhla ja juhlaillallinen ovat perjantaina 23. elokuuta. Näiden päätapahtumien ohjelmaan on panostettu paljon. Uskallan luvata, että juhlista tulee ikimuistoiset. 

 

200. Asianajajaliitto teetti viime vuonna riippumattomalla tutkimuslaitoksella tutkimuksen oikeusaputoimistojen palvelujen kustannusvastaavuudesta. Valitettavasti valtion kirjanpitojärjestelmä ei tuota kaikkia lukuja riittävästi eriteltyinä, minkä vuoksi tutkimuksen tulokset jäivät osittain vain suuntaa-antaviksi. Tutkimuksen mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että julkisen oikeusapujärjestelmän tuottamien liiketaloudellisten palveluiden kokonaiskustannukset ovat tällä hetkellä noin 140 – 200 euroa/tunti. Oikeusaputoimistot perivät näistä palveluista keskimäärin tätä vähemmän eli alle kustannusten. Toisaalta tutkimuksessa todetaan, että yksityisille palveluntuottajille oikeusavusta maksettava korvaus alittaa sekä oikeusaputoimistojen oman veloituksen että oikeusaputoimistojen kokonaiskustannuksia vastaavan hintatason. Valtion varoistahan maksetaan yksityisille avustajille 110 euroa, kun asiakas on oikeutettu oikeusapuun.

 

Ehdotamme, että oikeusministeriö käynnistää selvitystyön siitä, miten yksityiset asianajotoimistot voisivat hoitaa nykyistä isomman osan pienituloisten ihmisten oikeusapuasioista. Asianajajaliitto edellyttää, että itse maksavien asiakkaiden palveleminen oikeusaputoimistoissa lopetetaan. Ja eduskunnan lakivaliokunnankin viime syksynä edellyttämän mukaisesti tulee selvittää mahdollisuudet siihen, että oikeusapuun oikeutettuja asiakkaita voisivat myös ulkoprosessuaalisissa asioissa avustaa yksityiset asianajajat.

 

25 oli alussa mainitsemani numerosarjan viimeinen osa. Tässä asianajajapäivässä katsomme tulevaisuuteen teemalla Asianajaja2025. Millaista on asianajajan työ tulevina vuosina?

 

Advokatens grundläggande värderingar är lojalitet mot klienten; oberoende av yttre inflytande eller av advokatens egna intressen; ojävighet; förtroende och oförvitlighet, dvs. att en advokat skall i sitt yrkesutövande liksom i övrigt undvika allt som kan skada advokatkårens anseende eller minska förtroendet för advokatkåren.

 

Suomeksi perusarvomme ovat: lojaalisuus, riippumattomuus, esteettömyys, luottamuksellisuus ja kunniallisuus. Uskon, että näiden perusarvojen ja niistä johdettujen eettisten ohjeidemme pitäminen kirkkaana mielessä on se erottautumistekijä, jolla asianajajat menestyvät vastaisuudessakin.

 

Meillä Suomessa asianajajakunnan riippumattomuuteen ei onneksi ole kohdistunut juurikaan ulkoisia paineita, joskin suuri ongelma on, että lakipalveluja tarjoavat myös sellaiset juristit, jotka eivät ole riippumattomia. Luottamuksellisuus eli asianajajan vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus ja -oikeus ovat meillä olleet arvossaan. Siksi uskon, että Asianajaja2025:llä päähuomio on lojaalisuudessa, esteettömyydessä ja kunniallisuudessa.

 

Lojaalisuus perusarvona sisältää sen, että asianajaja on velvollinen lakia ja hyvää asianajajatapaa noudattaen parhaan kykynsä mukaan valvomaan asiakkaansa etua ja oikeutta. Jotta näin voi toimia, asianajajan pitää olla ammattitaitoinen ja ajan tasalla.

 

Digitalisaatio on muuttanut meidän kaikkien työtä. Ennustetaan, että tekoäly tulee mullistamaan työmme.

 

Sain lapsiltani joululahjaksi Yuval Noah Hararin kirjan Homo Deus – huomisen lyhyt historia. Sen mukaan useimpien asianajajien työaika menee siihen, että he käyvät läpi asiakirjapinoja ja etsivät ennakkotapauksia, porsaanreikiä ja pieniä, mahdollisesti relevantteja todisteenpalasia. Jotkut yrittävät laatia tiilikiven paksuista sopimusta, joka suojaisi heidän asiakastaan kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Harari kysyy, mikä on näiden asianajajien kohtalo sen jälkeen, kun hakualgoritmit hoitavat hommat alta aikayksikön.

 

Kuulemme tekoälystä johtuvasta työn murroksesta minua parempia asiantuntijoita tämän aamupäivän aikana, mutta oma käsitykseni on, että työmme sisältö kyllä tulee muuttumaan, mutta parempaan. Rutiinityöt esimerkiksi due diligence -tarkastuksissa korvautuvat tekoälyllä, ja me asianajajat pääsemme entistä paremmin keskittymään varsinaiseen asiantuntijatyöhön. Uskon, että asianajajia tarvitaan vastedeskin, ehkä enemmänkin kuin nyt.

 

Kun vajaa viisi vuotta sitten aloitin Asianajajaliiton johtotehtävissä eli varapuheenjohtajana, oli oikeudenkäyntiaineiston digitalisointihanke AIPA kovasti tapetilla. Asiaa oikeusministeriössä valmistelleet olivat kovin innoissaan, ja monet asianajajat suhtautuivat AIPAan pelonsekaisin tuntein. Nyt tilanne tuntuu kääntyneen päinvastaiseksi: me asianajajat haluaisimme tehokkaan sähköisen oikeudenkäynnin, mutta AIPA vain viivästyy. Esitänkin tässä nyt oikeusministerille ja -ministeriölle haasteen: tehdään yhdessä AIPAsta maailman paras sähköinen oikeudenkäyntijärjestelmä ‒ ja tehdään se nopeasti.

 

Iltapäivän linjalla Asianajotoimisto2025 käsitellään lisää sitä, mitä digitalisaatio, tekoäly, palvelumuotoilu ja somemarkkinointi voivat meille asianajajille antaa.

 

Asianajaja voi olla asiakkaalleen lojaali vain, jos on asiakkaita. Iltapäivän toisella linjalla Asiantuntija2025 annetaan työkaluja asiantuntijapalvelujen markkinointiin ja myyntiin. Kuulemme siitä, mikä painaa asiakkaan vaakakupissa. Uskon, että perusarvot ovat yksi painava punnus.

 

Eräs toimeksiantojen alue, jossa asianajajan taitavalla työskentelyllä on keskimääräistä suurempi merkitys, on perheoikeus. Perhe2025-linjalla esillä ovat uusperheiden monitahoiset ongelmat, joissa asianajaja juridisen osaamisen lisäksi tarvitsee muun muassa tunneälyä.

 

Esteettömyys on ehkä se perusarvoista, joka eniten keskusteluttaa. Vaikka kaikki hyväksymme sen lähtökohtana, on eri asianajajilla eri näkemyksiä siitä, miten esteettömyysvaatimusta tulisi käytännössä tulkita. On esitetty myös kantoja siitä, että eettisiä ohjeitamme tulisi väljentää, jotta pärjäisimme kilpailussa niiden palveluntarjoajien kanssa, joita esteettömyysvaatimukset eivät koske. Tätä ja muita muuttuvan toimintaympäristön asettamia paineita käsitellään Etiikka2025-linjalla. Ja puhutaanpa siellä eettisestä lakanakaupastakin.

 

Kolmas nyt ajankohtaisimpina pitämistäni perusarvoista on kunniallisuus. Määritelmän mukaan asianajajan on asianajotoiminnassaan ja muutenkin vältettävä kaikkea, mikä saattaa alentaa asianajajakunnan arvoa tai vähentää luottamusta asianajajakuntaan. Juhlallisia sanakäänteitä, mutta niillä tulee olla suuri painoarvo meidän kaikessa toiminnassamme.

 

Viime syksy toi tullessaan keskustelun seksuaalisesta häirinnästä Suomeenkin ja myös asianajoalalle. Olin järkyttynyt siitä, miten laajaa häirintä on. Asianajaja, joka haluaa toimia kunniallisesti, ei syyllisty minkäänlaiseen häirintään eikä myöskään hyväksy sitä toimistossaan.

 

Finlands Advokatförbund genomförde i december en undersökning riktad till advokatbyråernas hela personal om deras utsatthet för sexuella trakasserier. Frågorna var likadana med den undersökning Sveriges Advokatsamfund genomförde, för att kunna jämföra resultaten. I den finländska undersökningen svarade ungefär 20 procent att de utsatts för sexuella trakasserier på en advokatbyrå. Kaikista kyselyyn vastanneista naisista häirinnän kohteeksi kertoo joutuneensa 26 prosenttia ja miehistä 6 prosenttia. Ruotsissa osuus oli vielä jonkin verran suurempi.

 

Työelämään liittyvien vakavien epäkohtien korjaaminen ei tapahdu hetkessä. Asianajajaliitto on käynnistänyt #Eimilläänoikeudella-toimintaohjelman. Ohjelmaa suunnittelee liiton varapuheenjohtajan Hanna Räihä-Mäntyharjun vetämä työryhmä. Sen suositukset tulevat koskemaan niin asianajotoimistoja kuin liittoa organisaationa. Olemme myös mukana oikeusministeri Antti Häkkäsen käynnistämässä #häirinnästävapaa-kampanjassa ja haastamassa kaikkia oikeudenhoidon toimijoita siihen mukaan.

 

Seksuaalinen häirintä on halpamaista ja säälittävää. Sellaista kunniatonta käytöstä ei kenenkään tule kohdata.

 

Asianajajapäivä on läpi vuosikymmenten ollut meille asianajajille vuoden ehdoton kohokohta. Tapahtuma kokoaa vuosittain yhteen yli puolet asianajotoimistojen juristeista. Se on uskomaton määrä niin verrattuna mihin tahansa ammattikuntaan kuin kansainvälisestikin. Meitä on täällä eri puolilta maata, erikokoisista toimistoista ja kaiken ikäisiä, nuoria avustajia ja kokeneita osakkaita. Toivon, että kokoonnumme Asianajajapäivään täysin tasavertaisina. Tutustumme toisiimme ja otamme oppia, niin luennoilla kuin käytäväkeskusteluissa.

 

Asianajajapäivän tunnelma on tunnetusti rento ja avoin. Toivon, että täällä on kaikilla hauskaa. Sen vuoksi olemme ottaneet tämän 50. Asianajajapäivän tunnuslauseeksi: ”Kaikilla hauskaa”.

 

Aamupäivän osuuden jälkeen on lounaan buffetlinjojen alussa jaossa ”kaikilla hauskaa” -tarrat, jotka juhlistavat 50. asianajajapäivää, kollegiaalista hauskanpitoa ja toinen toisemme kunnioittamista. Samalla tarrat muistuttavat kannastamme seksuaaliseen häirintään, siihen ei kenelläkään ole mitään oikeutta. Toivon, että mahdollisimman moni laittaa tarran rintaansa ja ottaa taskuun toisen tarran illan pukua varten.

 

Jag önskar er alla en lyckad Advokatdag! Toivon, että tämä Asianajajapäivä on ammatillisesti antoisa ja kaikille hauska.

 

Kiitos.