Julkiasiamiehen ratkaisuehdotus vuoden 2007 Haagin pöytäkirjaan sisällytettyjen lainvalintasääntöjen tulkitsemisesta
31.1.2018 | OikeusuutisetEnnakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla – Elatusvelvoitteet – Puuttuva mahdollisuus saada elatusvelvolliselta elatusapua – Elatusapuun oikeutetun asuinpaikan valtion vaihtuminen – Lex forin soveltaminen
(Ennakkoratkaisupyyntö – Oberster Gerichtshof (ylin tuomioistuin, Itävalta))
1. Nyt käsiteltävässä
menettelyssä Oberster Gerichtshof (ylin tuomioistuin, Itävalta) pyytää
unionin tuomioistuinta tulkitsemaan vuoden 2007 Haagin pöytäkirjan
sääntöjä sellaisen asian osalta, jossa kyseisellä tuomioistuimella on
elatusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevia epäilyksiä.
2. Viime
aikoina unionin tuomioistuin on vastannut jo muutamia kertoja
kansallisten tuomioistuinten esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin
asetukseen (EY) N:o 4/2009(3) liittyvissä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa. Nämä ennakkoratkaisupyynnöt ovat koskeneet joko toimivaltasäännöksiä tai päätösten täytäntöönpanoa koskevia säännöksiä.
3. Tähän
mennessä esitetyt ennakkoratkaisupyynnöt eivät sen sijaan ole koskeneet
suoraan vuoden 2007 Haagin pöytäkirjan määräyksiä eivätkä edes
asetuksen N:o 4/2009 15 artiklaa, jossa – sovellettavaan lakiin
liittyvien kysymysten osalta – viitataan tähän pöytäkirjaan. Tämä
ennakkoratkaisupyyntö on siten ensimmäinen, jossa kansallinen
tuomioistuin pyytää unionin tuomioistuinta tulkitsemaan vuoden 2007
Haagin pöytäkirjaan sisällytettyjä lainvalintasääntöjä.
Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus
Julkisasiamies ehdottaa, että unionin tuomioistuin
vastaa seuraavasti Oberster Gerichtshofin (ylin tuomioistuin, Itävalta)
esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin
1) Elatusvelvoitteisiin sovellettavasta laista 23.11.2007 tehdyn
Haagin pöytäkirjan, joka on 30.11.2009 tehdyn neuvoston päätöksen
2009/941/EY liitteessä, 4 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että
tuomioistuinvaltion lakia sovelletaan silloin, kun elatusapuun
oikeutettu vaatii elatusvelalliselta elatusapua takautuvasti, jos 1)
elatusapumenettelyn on pannut vireille tämä elatusapuun oikeutettu
muussa valtiossa kuin siinä, jossa on elatusvelallisen asuinpaikka; 2)
elatusapuun oikeutettu ei kykene saamaan elatusapua elatusvelalliselta
Haagin vuoden 2007 pöytäkirjan 3 artiklan 1 ja 2 kohtaan perustuvan
asuinpaikkansa lain nojalla; 3) tuomioistuinvaltion laki on sen valtion
laki, jonka tuomioistuimet olivat toimivaltaisia elatusapua koskevissa
asioissa ajanjaksona, jota tämä elatusapu koskee. Näiden seikkojen
määrittäminen kuuluu kansalliselle tuomioistuimelle.
2) Haagin vuoden 2007 pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohtaa on tulkittava
siten, että siinä oleva ilmaisu ”ei kykene saamaan – – elatusapua”
koskee myös tapauksia, joissa elatusapuun oikeutetun aiemman asuinpaikan
lainsäädännön perusteella ei ole mahdollista vaatia takautuvasti
menestyksellisesti elatusapua jo pelkästään sillä perusteella, että
tiettyä BGB:n 1613 §:n 1 momentissa vahvistetun kaltaista lakisääteistä
edellytystä ei ole täytetty.