Esitys oikeusprosessien keventämisestä eduskunnalle

Eduskunnalle tänään annetun hallituksen esityksen tavoitteena on sujuvoittaa oikeusprosesseja ja mahdollistaa tuomioistuinten keskittyminen ydintehtäviin.

Oikeudenkäyntimenettelyjä
yleisissä tuomioistuimissa aiotaan keventää. Tuomioistuinten
käsittelyaikoja lyhennettäisiin muun muassa joustavoittamalla
ratkaisukokoonpanoja koskevia säännöksiä. Videoyhteyden käyttöä
lisäämällä tehostettaisiin tuomioistuinten työtä sekä vähennettäisiin
oikeudenkäyntien osapuolten matkustusta ja siten myös oikeudenkäyntien
kustannuksia.

Nykyisin
käräjäoikeudessa voidaan käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa enintään
kahden vuoden vankeudella rangaistavat rikokset. Esityksen mukaan
rikosasia voitaisiin käsitellä yhden tuomarin istunnossa, jos syytteessä
tarkoitetusta teosta voitaisiin tuomita enintään neljä vuotta
vankeutta. Uudeksi vaihtoehdoksi käräjäoikeudessa ehdotetaan kahden
tuomarin kokoonpanoa. Yhden tuomarin kokoonpanoa voitaisiin sekä rikos-
että riita-asiassa vahventaa yhdellä lainoppineella jäsenellä, jos se
asian laadun, laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi on perusteltua.

Korkeimman
oikeuden päätösvaltaista kokoonpanoa kevennettäisiin eräissä
asiaryhmissä. Korkein oikeus olisi yksimielisenä päätösvaltainen viiden
sijasta kolmen jäsenen kokoonpanossa, jos valitus koskee
jatkokäsittelyluvan myöntämisen edellytyksiä. Valituslupa-asia
voitaisiin käsitellä myös yhden jäsenen kokoonpanossa, jos on selvää,
ettei valitusluvan myöntämiselle ole edellytyksiä.

Videoyhteys käyttöön nykyistä laajemmin

Vaikeasti
tavoitettavien henkilöiden haastamisen helpottamiseksi syyttäjä voisi
esityksen mukaan määrätä epäillyn pysymään esitutkinnan päätyttyä
poliisin tiloissa haasteen tiedoksiantamista varten enintään kuuden
tunnin ajan.

Syytetyn velvollisuutta olla henkilökohtaisesti
läsnä pääkäsittelyssä lievennettäisiin. Rikosasian vastaajan olisi
jatkossakin oltava läsnä pääkäsittelyssä, jos tuomioistuin pitää tätä
asian selvittämiseksi tarpeellisena. Muun kuin alaikäisen vastaajan
tuomitseminen vankeusrangaistukseen ei kuitenkaan enää edellyttäisi,
että vastaajaa on kuultu pääkäsittelyssä henkilökohtaisesti. Riittävää
olisi, että vastaajaa edustaisi pääkäsittelyssä asiamies, jollei
tuomioistuin pidä vastaajan läsnäoloa tarpeellisena. Vastaajan olisi
pääsääntöisesti oltava henkilökohtaisesti läsnä käräjäoikeuden
pääkäsittelyssä, jos häntä syytetään rikoksesta, josta säädetty ankarin
rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta.

Myös vangitun
vastaajan läsnäolovelvollisuutta pääkäsittelyssä lievennettäisiin.
Tuomioistuin voisi päättää, että vangitun vastaajan ei tarvitse olla
henkilökohtaisesti läsnä koko pääkäsittelyn ajan.

Videoyhteyden
käyttöä oikeudenkäynnissä laajennettaisiin. Rikosasian vastaajan olisi
mahdollista osallistua suulliseen käsittelyyn videoyhteyden välityksellä
myös muutoin kuin todistelutarkoituksessa kuultuna. Osallistuminen
suulliseen käsittelyyn videoyhteyden välityksellä korvaisi
henkilökohtaisen läsnäolon. Myös syyttäjän, riita-asian asianosaisen
sekä asianosaisen oikeudenkäyntiavustajan tai -asiamiehen olisi
mahdollista osallistua suulliseen käsittelyyn videoyhteyden
välityksellä.

Sakon täytäntöönpanosta annettua lakia
muutettaisiin siten, että sakon maksamiseen voisi saada maksuaikaa vielä
muuntorangaistuksen tuomitsemisen jälkeenkin. Samalla mahdollisuudesta
saada maksuaikaa muuntorangaistusasian tuomioistuinkäsittelyn aikana
luovuttaisiin. Myös muuntorangaistusasian käsittelyssä voitaisiin
käyttää videoyhteyttä.

Tavoitteena on, että muutokset tulisivat voimaan vuoden 2019 alusta.

Esitys oikeusprosessien keventämisestä eduskunnalle