Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus sosiaaliturvaa koskevassa asiassa.
5.12.2017 | OikeusuutisetEnnakkoratkaisupyyntö – Miesten ja naisten tasa-arvoinen kohtelu sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä – Direktiivi 79/7/ETY – Kieltäytyminen myöntämästä valtion vanhuuseläkettä 60-vuotiaalle leikkauksella miehestä naiseksi muutetulle transsukupuoliselle henkilölle – Edellytykset sukupuolen vaihtamisen vahvistamiselle – Aiemman avioliiton mitätöimisvelvollisuutta koskeva edellytys
1. MB on
transsukupuolinen henkilö, jonka sukupuoli on korjattu miehestä
naiseksi. Hän on ollut avioliitossa naisen kanssa vuodesta 1974. Hän on
elänyt naisena vuodesta 1991, ja hänelle tehtiin
sukupuolenkorjausleikkaus vuonna 1995. Vuonna 2008 hän täytti 60 vuotta,
mikä oli naisten lakisääteinen eläkeikä tuolloin Yhdistyneessä
kuningaskunnassa asian kannalta merkityksellisenä ajankohtana. Hän haki
tuolloin valtion vanhuuseläkettä. Hakemus hylättiin, koska
sukupuolenvaihdoksen vahvistamista koskevaa lakisääteistä menettelyä ei
ollut toteutettu. Hän oli siten kansallisen lainsäädännön mukaan
edelleen mies.
2. MB
päätti olla hakematta sukupuolen vahvistamista menettelyssä, sellaisena
kuin siitä säädettiin kansallisessa lainsäädännössä asian kannalta
merkityksellisenä ajankohtana. Hänellä oli tähän yksinkertainen syy:
yksi tällaisen oikeudellisen vahvistamisen edellytyksistä oli, että
hänen pitäisi olla naimaton, koska Yhdistyneessä kuningaskunnassa ei
sallittu tuolloin samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliittoa. MB:n
kannalta tämä tarkoittaisi hänen avioliittonsa mitätöimistä, mitä hän
ja hänen vaimonsa vastustivat.
3. Nämä
tosiseikat huomioon ottaen Supreme Court of the United Kingdomin
(Yhdistyneen kuningaskunnan ylin tuomioistuin) esittämä
ennakkoratkaisukysymys on yksinkertainen: onko naimattomuutta koskeva
edellytys ristiriidassa sukupuoleen perustuvaa syrjintää sosiaaliturvaa
koskevissa kysymyksissä koskevan kiellon kanssa, sellaisena kuin se
vahvistetaan direktiivissä 79/7/ETY?
4. Käsiteltävän asian tosiseikat ja siinä esitetty vaatimus muistuttavat asiaa Richards. Mainittu asia koski kuitenkin sitä, että kantajalla ei ollut mahdollisuutta
sukupuolenvaihdoksensa oikeudelliseen vahvistamiseen. Sukupuolen
vahvistamisesta annetun vuoden 2004 lain (Gender Recognition Act 2004)
voimaantulon jälkeen näin ei enää ollut. Vaikka vuoden 2004 lain
antaminen on nyt mahdollistanut sukupuolenvaihdoksen vahvistamisen, se
on myös nostanut esille useita uusia kysymyksiä. Sovelletaanko
direktiiviä 79/7 edellytyksiin, joista kansallisessa
lainsäädännössä säädetään sukupuolenvaihdoksen vahvistamiselle? Mistä
ajankohdasta lähtien transsukupuolinen henkilö hyötyy direktiivissä 79/7
annettavasta suojasta? Sovelletaanko transsukupuolisten ja
cissukupuolisten henkilöiden välisen sukupuoleen perustuvan syrjinnän
kieltoa vain, jos sukupuolenvaihdos on vahvistettu oikeudellisesti
kansallisen lainsäädännön mukaisesti?
Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus:
Julkisasiamies ehdottaa, että Supreme Court of the United
Kingdomin esittämään ennakkoratkaisukysymykseen vastataan seuraavasti:
Miesten
ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta
toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä 19.12.1978
annetun neuvoston direktiivin 79/7/ETY 4 artiklan 1 kohtaa on tulkittava
siten, että se on esteenä sellaisen edellytyksen soveltamiselle, jonka
mukaan henkilön, joka on vaihtanut sukupuoltaan, on sen lisäksi, että
hän täyttää sukupuolen vaihtamisen fyysiset, sosiaaliset ja psykologiset
kriteerit, myös oltava naimaton, jotta hän täyttää valtion
vanhuuseläkkeen myöntämisen edellytykset.