Hallintotuomioistuinten toimivalta suhteessa työtuomioistuimeen määräytyy eri tavalla kuin yleisten tuomioistuinten toimivalta
28.12.2017 | OikeusuutisetKHO:2017:201
Hallintotuomioistuimen toimivalta – Työtuomioistuimen toimivalta – Järjestäytynyt viranhaltija – Palkkasaatava – Varallaoloaika – Virkaehtosopimus
A oli kunnallisesta
viranhaltijasta annetun lain 50 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla
järjestäytynyt viranhaltija. A ja hänen työnantajansa olivat eri mieltä
siitä, oliko A:lla kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen
(KVTES) III luvun 5 §:n nojalla oikeus palkkaan varallaoloksi
kutsutuilta ajoilta. A oli valittanut hallinto-oikeuteen kunnallisen
lautakunnan päätöksestä, jolla hänen palkkavaatimuksensa oli hylätty.
Hallinto-oikeus jätti A:n valituksen toimivaltaansa kuulumattomana
tutkimatta.
A valitti päätöksestä korkeimpaan
hallinto-oikeuteen ja vetosi valituksessaan muun ohella Korkeimman
oikeuden ennakkopäätökseen KKO 2015:49. A:n mukaan asiassa oli kysymys
täysin vastaavasta asiasta kuin mainitussa ennakkopäätöksessä, joten
asia tuli ratkaista samalla tavoin katsoen, että asiassa ei ollut
kysymys työ- ja virkaehtosopimuksen tulkinnasta. Ennakkopäätöksen
huomioon ottaminen merkitsi, että asian tutkiminen kuului
hallinto-oikeuden toimivaltaan.
Korkein hallinto-oikeus
totesi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 50 §:n 2 momentista
ilmenevän, että niin sanottu järjestäytynyt viranhaltija ei voi saattaa
hallinto-oikeuden käsiteltäväksi sellaista asiaa, jonka hän tai
viranhaltijayhdistys voi panna vireille työtuomioistuimessa. Asiassa oli
kysymys virkaehtosopimuksen edellä mainitun sopimuskohdan
soveltamisesta ja tulkinnasta A:n olosuhteissa. Kysymys oli siten
asiasta, jonka käsitteleminen ja ratkaiseminen kuului työtuomioistuimen
toimivaltaan työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 1 momentin ja 13 §:n
1 momentin nojalla.
Säännökset, joiden perusteella
hallintotuomioistuinten toimivalta suhteessa työtuomioistuimeen
määräytyi, poikkesivat niistä säännöksistä, joiden perusteella
ratkaistiin kysymys yleisten tuomioistuinten toimivallasta. Korkeimman
oikeuden mainittu ennakkopäätös ei siten ollut merkityksellinen asiassa.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen.