Brysselin asiantuntijan katsaus: Ajankohtaista veropolitiikasta EU:ssa

Vaikka veropolitiikka kuuluu suurelta osin jäsenmaiden yksinomaiseen toimivaltaan, EU-yhteistyötä tarvitaan varsinkin välillisen verotuksen saralla yhtäältä EU:n sisämarkkinoilla rajatylittävästi toimivien yritysten toiminnan helpottamiseksi ja toisaalta veronkierron ja veropetosten torjumiseksi

Jälkimmäinen näkökulma on viime vuosina korostunut EU:n veropolitiikassa
LuxLeaksin, Panaman papereiden ja Paratiisin papereiden kaltaisten
verotietovuotojen seurauksena, mutta monet komission viimeaikaisista
veropoliittisista ehdotuksista pyrkivät yhtä lailla edistämään yritysten
toimintamahdollisuuksia sisämarkkinoilla.

Junckerin komissio aloitti veropoliittiset toimensa maaliskuussa 2015 annetulla verotuksen avoimuuspaketilla. Tätä seurasivat kesäkuussa 2015 julkaistu yhtiöverotusta koskeva toimintasuunnitelma ja sen pohjalta annetut lainsäädäntöehdotukset. Vaikka erityisesti toisen yhtiöveropaketin yhteistä
(yhdistettyä) yhtiöveropohjaa koskevien ehdotusten käsittely
neuvostossa on edennyt varsin hitaasti, edistystäkin on saavutettu.
Jäsenmaat ovat jo hyväksyneet esimerkiksi avoimuuspakettiin sisältyneen
ehdotuksen jäsenmaiden veroviranomaisten välisestä automaattisesta
tietojenvaihdosta ja ensimmäiseen yhtiöveropakettiin sisältyneen
ehdotuksen veronkierron vastaisesta direktiivistä. Myös niin sanotusta
veroparatiisilistauksesta päästiin tällä viikolla sopuun.
Varsinaiselle mustalle listalle joutui 17 EU:n ulkopuolista maata tai
aluetta, minkä lisäksi laadittiin toinen lista, jolle kuuluvat 47 maata
tai aluetta toimivat myös EU:n hyvän verohallinnon kriteeristön
vastaisesti, mutta ovat sitoutuneet muuttamaan käytäntöjään vuoden 2018
tai 2019 loppuun mennessä. Listoja kritisoitiin tuoreeltaan muun muassa
siitä, että niillä ei puututa eräisiin EU:n omien jäsenmaiden, kuten
Luxemburgin, Irlannin ja Alankomaiden käytäntöihin joita voi pitää EU:n
kriteeristön näkökulmasta kyseenalaisina. 

Veroparatiisilistauksen lisäksi jäsenmaat pääsivät tällä viikolla sopuun
myös komission vuosi sitten ehdottamasta rajat ylittävää sähköistä
kaupankäyntiä koskevan arvonlisäverosääntelyn selkeyttämisestä. Tämä
päätös liittyy kahteen nykyisen komission toimikauden loppuvaiheen
veropoliittiseen prioriteettiin, eli digitaalisen talouden
oikeudenmukaiseen verotukseen ja yhtenäisen eurooppalaisen
arvonlisäveroalueen luomiseen. Digitaalisen talouden verotukseen
liittyen komissio julkaisi syyskuussa tiedonannon,
jonka pohjalta se aikoo antaa konkreettisia lainsäädäntöehdotuksia ensi
maaliskuussa. Yhtenäisen eurooppalaisen alv-alueen osalta komissio
etenee puolestaan huhtikuussa 2016 julkaisemansa alv-toimintasuunnitelman
pohjalta. Nyt hyväksytyn sähköisen kaupankäynnin alv-kohtelua koskevan
ehdotuksen lisäksi se on tehnyt viime viikkoina lopullisen
alv-järjestelmän lainsäädännöllisiä kulmakiviä ja veroviranomaisten välistä alv-petosten vastaista yhteistyötä
koskevia ehdotuksia, joita se täydentää ensi vuoden puolella vielä
uutta alv-järjestelmää koskevilla yksityiskohtaisemmilla
säädösehdotuksilla.

Lisätietoa