Valvira: Rajoitustoimenpiteiden käytön omavalvontaa kehitysvammaisten palveluissa on parannettava
11.11.2017 | OikeusuutisetVastausten perusteella näyttää siltä, että päätöksiä tekevät henkilöt, joiden toimivaltaan se ei kuulu. Kirjallinen, valituskelpoinen päätös tulee tehdä esim. päivittäisissä toiminnoissa käytettävien rajoittavien välineiden tai asusteiden säännönmukaisesta ja pitkäkestoisesta käytöstä ja valvotusta liikkumisesta.
Valvira selvitti itsemääräämisoikeuden toteutumista
kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa vuonna 2016 osana
vuoden 2017 suunnitelmallista sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa. Selvitys pohjautuu
toimintayksiköiltä kerättyihin toimintakertomustietoihin sekä
julkisilta toimintayksiköiltä otannalla alkuvuodesta 2017 kerättyihin
tietoihin ja se kattaa yhteensä 455 kehitysvammahuollon asumis- ja
laitospalveluyksikköä (julkisia 110, yksityisiä 345).
Mitä suurempi yksikkö, sitä enemmän rajoitustoimenpiteitä käytetään
Rajoitustoimenpiteitä
käytettiin 59 %:ssa selvityksessä mukana olleista yksiköistä.
Rajoitustoimenpiteiden määrä oli sitä suurempi, mitä suurempi yksikkö
oli. Tämä päti sekä julkisiin että yksityisiin yksiköihin.
Rajoitustoimenpiteiden määrä oli lisääntynyt yksityisissä
toimintayksiköissä edelliseen vuoteen (2015) nähden 22 prosentilla.
Julkisten palvelujen kohdalla muutokset olivat vähäisiä. Tulosten
tulkinnassa on kuitenkin huomioitava muutokset lainsäädännössä: voimassa olevassa laissa
on rajoitustoimenpiteitä, joita ei ennen tulkittu rajoittamiseksi. On
siis mahdollista, ettei rajoitustoimenpiteiden käyttö sinänsä ole
lisääntynyt, vaan ne kirjataan ja tiedostetaan paremmin.
Lainmukaiset
ratkaisu- ja päätöskäytännöt eivät ilmeisesti ole toimintayksiköissä
kaikilta osin selvät. Vastausten perusteella näyttää siltä, että
päätöksiä tekevät henkilöt, joiden toimivaltaan se ei kuulu. Päätöksiä
tehdään rajoitustoimenpiteistä, joista tulisi tehdä ratkaisu. Toisaalta
päätöksiä ei aina tehdä niistä rajoitustoimenpiteistä, joista se tulisi
tehdä. Kirjallinen, valituskelpoinen päätös tulee tehdä esim.
päivittäisissä toiminnoissa käytettävien rajoittavien välineiden tai
asusteiden säännönmukaisesta ja pitkäkestoisesta käytöstä ja valvotusta
liikkumisesta. Asiakasasiakirjoihin kirjattava ratkaisu tehdään esim.
kiinnipitämisestä, henkilöntarkastuksesta ja lyhytaikaisesta erillään
pitämisestä. Päätöksiä voivat tehdä toimintayksikön vastaava johtaja,
sosiaalityöntekijä tai lääkäri riippuen rajoitustoimenpiteestä ja
päätöksentekijän työsuhteesta (virkasuhde vai työsuhde).
Rajoitustoimenpiteen ratkaisijana voi toimia sosiaali- tai
terveydenhuollon ammattihenkilö.
Toimintayksiköiden kirjallisissa ohjeissa puutteita – käytännöt kirjattava omavalvontasuunnitelmaan
Lähes
kaikissa tutkituissa toimintayksiköissä henkilökuntaa perehdytetään ja
ohjeistetaan yksikön käytännöistä kehitysvammaisten itsenäisen
suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistamiseksi.
Kirjalliset ohjeet löytyvät kuitenkin vain 17 % yksiköistä. Julkisella
puolella kirjalliset ohjeet olivat ainoastaan 8 %:lla tutkituista
yksiköistä.
Itsemääräämisoikeuden tukeminen ja
rajoitustoimenpiteiden asianmukaisuus ovat osa toimintayksikön
omavalvontaa ja niihin liittyvät käytännöt tulee kirjata yksikön
omavalvontasuunnitelmaan. Lakisääteisen omavalvontasuunnitelman
tarkoituksena on kertoa, miten yksikössä varmistetaan, että palvelu
toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti. Omavalvonnan
tavoitteena on, että henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa,
kuulee asiakkaita ja omaisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen
liittyvissä asioissa ja ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan
kehittämisessä.
Itsemääräämisoikeudesta omavalvontasuunnitelmaan tulee kirjata
- asiakkaan turvallisuuden takaamiseksi välttämättömien rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevat periaatteet
- miten asiakkaiden itsemääräämisoikeutta vahvistetaan konkreettisesti päivittäisessä työssä
- rajoittamista ja rajoittavien välineiden käyttöä koskevat toimintaohjeet
- rajoitteiden käyttöön ja kirjaamiseen liittyvät toimintatavat
Itsemääräämisoikeuden
toteutuminen kehitysvammahuollossa on yksi Valviran ja
aluehallintovirastojen suunnitelmallisen sote-valvonnan painopisteistä
2017.
Tiedote: Rajoitustoimenpiteiden käytön omavalvontaa on parannettava
Lue lisää: