Apulaisvaltakunnasyyttäjä nosti syytteen itsensä ilmiantanutta kohtaan

Apulaisvaltakunnansyyttäjä on päättänyt nostaa syytteen törkeästä veropetoksesta asiassa, jossa epäilty on oma-aloitteisesti ilmoittanut kahdelta verovuodelta Verohallinnolle aikaisemmin salaamansa noin 140.000 euron määräiset pääomatulot

Syytetty oli maksanut ilmoittamistaan tuloista nyttemmin maksuunpannut noin 25.000 euron verot
viivästysseuraamuksineen. Salpausselän kihlakunnansyyttäjä oli tehnyt
asiassa päätöksen syyttämättäjättämisestä. Valtakunnansyyttäjänvirasto
otti asian omasta aloitteestaan uuteen syyteharkintaan.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoo, ettei verovelvollisen menettelyn
voida katsoa poistaneen hänen menettelynsä vaikutuksia. Epäilty on itse
kertonut hallinneensa nyt kyseessä olevia sijoitustilejä jopa
vuosikymmeniä, joten vain verovuosia 2008-2011 koskevien tietojen
toimittaminen Verohallinnolle ja verovuosilta 2010 ja 2011 määrättyjen
verojen maksaminen ei täytä edellytyksiä teon vaikutusten poistamisesta.

Lisäksi tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista, koska pelkkä
salatuista tuloista määrättyjen verojen ja viivästysseuraamusten
maksaminen ei voi olla syyteharkinnassa rikosoikeudellisesta vastuusta
vapauttava peruste. Maksaminen ja oma-aloitteinen itsensä ilmiantaminen
voivat olla tuomioistuimessa rangaistuksen mittaamiseen alentavasti
vaikuttavia seikkoja, mutta syyteharkinnassa yleisesti noudatettuna
sääntönä se asettaisi eri verovelvolliset epätasa-arvoiseen asemaan ja
saattaisi johtaa rikosoikeudellisen vastuun soveltamiseen
yhdenvertaisuudesta poikkeavalla tavalla. Kaikkia epäiltyjä on
syyteharkinnassa kohdeltava yhdenvertaisesti heidän taloudellisesta
asemastaan riippumatta, myös talousrikosasioissa.

Syyte törkeästä veropetoksesta