Eduskunta Brysselin asiantuntijan katsaus: Ajankohtaista EU:n digitaalitaloudesta ja -yhteiskunnasta

Digitaalisten sisämarkkinoiden luominen on yksi nykyisen komission painopisteistä, johon liittyen komissio on tehnyt kautensa aikana 43 aloitetta, joista lainsäädäntöaloitteita on ollut 24. Näistä 24 aloitteesta vasta kuusi on saatettu lainsäädännöksi

Vaikka digitaaliteknologia yhä suuremmissa määrin muodostaa Euroopan
talouden selkärangan, tuo se myös mukanaan uusia rajat ylittäviä
digitaalisia uhkia. Vastatakseen lisääntyvään kyberrikollisuuteen
komissio teki syyskuussa useita kyberturvallisuuteen liittyviä ehdotuksia,
jotka koskivat kyberturvallisuusviraston perustamista eli käytännössä
nykyisen Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA)
mandaatin laajentamista, EU:n kyberturvallisuusvalmiuksien parantamista
sekä kyberrikollisuuteen sovellettavan tehokkaan rikosoikeudellisen
vastauksen luomista. Turvallisuuteen liittyen komissio julkaisi
syyskuussa myös verkkoalustoille suunnatun ohjeistuksen
laittoman verkkosisällön torjumiseksi. EU-tason ohjeistusta on
odotettu, sillä jäsenvaltioiden käytännöt eroavat toisistaan suuresti.
Ohjeistusta on tuoreeltaan kritisoitu muun muassa automaattisen
poistamisen sallimisesta ja verkkoalustoille annetusta mahdollisuudesta
itse määritellä periaatteensa ja sääntönsä. Komissio seuraa ohjeistuksen
vaikutuksia ja tarvittaessa ehdottaa sitovaa lainsäädäntöä ensi vuoden
toukokuuhun mennessä.

EU:n sisämarkkinoiden viidenneksi
vapaudeksikin luonnehditun datan vapaan liikkuvuuden edistäminen on
osoittautunut hankalaksi hankkeeksi. Asiaa koskevan
lainsäädäntöehdotuksen laatimisprosessissa jouduttiin hakemaan
vastauksia hankaliin kysymyksiin liittyen muun muassa mahdolliseen
ristiriitaan yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa sekä siihen, missä
määrin tiedon liikkuvuutta voi rajoittaa sisäisen turvallisuuden
nimissä.  Pitkän odotuksen jälkeen komissio antoi syyskuussa ehdotuksensa muiden
kuin henkilötietojen vapaan liikkuvuuden puitteiden luomisesta.
Ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot eivät voi enää vaatia organisaatioita
varastoimaan ja käsittelemään dataa maan rajojen sisällä ja
viranomaisilla on oikeus päästä dataan riippumatta siitä, missä päin
EU:ta data varastoidaan tai käsitellään. Ehdotukseen jätettiin kuitenkin
mahdollisuus rajoittaa datan liikkuvuutta, jos yleinen turvallisuus ja
järjestys sitä vaativat.

Komissio antoi syyskuussa tiedonannon myös
liittyen verotuskysymyksiin digitaalitaloudessa. Tiedonannon taustalla
on havainto siitä, että pääosin verkossa toimivat yritykset maksavat
huomattavasti keskimääräistä vähemmän veroja, mikä on saanut eräät tahot
vaatimaan, että digitaalialan yhtiöt maksaisivat veronsa
rekisteröintimaansa sijaan siellä, missä liikevaihto on tuotettu.
Komissio suunnittelee antavansa myöhemmässä vaiheessa aiheesta myös
lainsäädäntöehdotuksen, jonka käsittelystä ei kuitenkaan tule
yksinkertaista. Osa jäsenmaista haluaa ratkaista verotuskysymyksen
mieluummin globaalilla tasolla, minkä lisäksi ongelmia synnyttää
epäselvyys esimerkiksi digitaalialan yhtiön määritelmästä lainsäädännön
näkökulmasta. Verotusta koskevassa EU-päätöksenteossa edellytettävää
jäsenmaiden yksimielisyyttä saattaa myös olla hankala saavuttaa, sillä
osa jäsenvaltioista on pyrkinyt erottautumaan muista veropolitiikallaan.

Lisätietoa