Asianajajatutkimus: Asianajajat harmaantuvat maakunnissa – toimiala jakaantunut jyrkästi isoihin ja pieniin toimistoihin

26.10.2017 | Tiedotteet

Tuore Asianajajatutkimus kertoo toimialan voimakkaasta keskittymisestä pääkaupunkiseudulle sekä jakautumisesta erittäin suuriin ja hyvin pieniin toimistoihin. Ammattikunta ikääntyy maakunnissa vauhdilla.

Suomen noin 2 100 asianajajasta 23 prosenttia on yli 60-vuotiaita. Pääkaupunkiseudulla heidän osuutensa on kuitenkin vain 16 prosenttia. Sen sijaan esimerkiksi Kymessä, Päijät-Hämeessä ja Mikkelissä asianajajista yli 60-vuotiaita on 38–48 prosenttia. Tämä käy ilmi tänään julkaistusta Asianajajatutkimuksesta. Kyseessä on Asianajajaliiton asianajotoimistoille tekemä kyselytutkimus.

Asianajoala on viime vuosikymmenet keskittynyt voimakkaasti pääkaupunkiseudulle. Tuore tutkimus kertoo, että asianajajista jo 60 prosenttia toimii Uudenmaan alueella. Viisi vuotta sitten vastaava osuus oli 56 prosenttia ja vuosituhannen vaihteessa vielä alle puolet.

Kasvavia alan työllistäjiä ovat Helsingin isot toimistot. Asianajotoimistoja on Suomessa noin 800. Vain reilut parikymmentä alan suurinta toimistoa työllistävät yli 10 juristia, mutta näissä toimistoissa työskentelee liki 40 prosenttia kaikista asianajajista. Kuusi suurinta toimistoa työllistää noin 20 prosenttia asianajajista. Toisaalta keskimääräinen asianajotoimisto on hyvin pieni: liki 80 prosenttia (615 kpl) toimistoista työllistää vain 1–2 juristia.

Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola uskoo tulevaisuudessa toimistokokojen kasvuun ja toivoo pienten toimistojen nykyistä voimakkaampaa erikoistumista.

– Tämä on iso haaste etenkin maakuntien pienille toimistoille, joissa asiakaskunta on hajanainen ja keskittyminen vain tietyntyyppisiin toimeksiantoihin on vaikeampaa kuin isoissa kaupungeissa. Erikoistuminen on myös iso mahdollisuus. Asianajopalvelut mielletään yhä vahvasti kasvotusten asiakkaan kanssa tapahtuvaksi työksi. Toivon, että digitalisaatio tekee palveluiden ostamisen ja myymisen jatkossa helpommaksi ja vähentää välimatkojen merkitystä, Jarkko Ruohola sanoo.

– Sekä yksityiset ihmiset että pk-yritykset tarvitsevat vastaisuudessakin asianajopalveluja myös kasvukeskusten ulkopuolella, Ruohola jatkaa.

Tutkimuksen mukaan keskimääräinen asianajopalveluiden arvonlisäveroton tuntihinta yksityishenkilöille on 200 euroa ja yritysasiakkaille 210 euroa. Palveluiden hintoja selvitettiin viimeksi näin kattavasti vuonna 2012. Tuolloin keskimääräinen arvonlisäveroton tuntihinta oli 200 euroa tunnilta. Tutkimus ei tuolloin erotellut yritys- ja yksityisasiakkailta laskutettuja hintoja. Erot asianajotoimistojen ilmoittamissa tuntihinnoissa ovat kuitenkin suuria. Yksityishenkilöiden kohdalla ilmoitetut arvonlisäverottomat tuntihinnat ovat 120–360 euroa. Puolella kyselyyn vastanneista toimistoista arvonlisäveroton tuntihinta asettuu välille 181–210 euroa.

– Vaativa asiantuntijatyö ei koskaan ole halpaa, mutta tutkimus osoittaa jälleen kerran, että keskimääräisistä asianajopalveluiden hinnoista puhuminen on vaikeaa. Asianajajan kokemus ja erikoistuminen nostavat tuntihintaa, mutta vastaavasti asia tulee yleensä hoidettua pienemmällä tuntimäärällä ja lopputulos on parempi. Hintojen vertailu on asiakkaan kannalta erittäin tärkeää. Siksi haluamme myös hintoja selvittää, Jarkko Ruohola kertoo.

– Tuntihinta ei myöskään ole asianajajan palkka. Siitä maksetaan kaikki toiminnan sivukulut vuokrista avustavan henkilökunnan kuluihin. Laskutettavaa työtä on aiempien selvitysten mukaan keskimäärin vain kaksi kolmannesta kokonaistyöajasta, koska aikaa kuluu myös esimerkiksi hallintoon, markkinointiin ja kouluttautumiseen.

Ruohola kiinnittää huomiota myös isoihin eroihin toimistojen liikevaihdoissa. Talouselämä uutisoi 20.10.2017 kolmenkymmenen suurimman asianajotoimiston liikevaihdon kasvaneen viiden viime vuoden aikana (2011–2016) 352 miljoonasta eurosta 466 miljoonaan euroon. Viiden suurimman asianajotoimiston liikevaihdot ylittivät 35 miljoonaa euroa kullakin (2016). Asianajajatutkimukseen vastanneiden toimistojen keskimääräinen (mediaani) liikevaihto oli vuonna 2016 kuitenkin vain 195 000 euroa. Noin 20 prosentilla toimistoista liikevaihto oli 70 000–130 000 euroa ja 10 prosentilla alle 70 000 euroa vuodessa.

– Pienimmät liikevaihdot ovat toki pienimmissä asianajotoimistoissa, jotka työllistävät ehkä vain yrittäjän itsensä. Luvut osoittavat, että osalle asianajajista asianajotoiminta on enemmänkin tapa tehdä itsenäistä asiantuntijatyötä kuin tapa hakea jatkuvaa liiketoiminnallista kasvua ja mahdollisimman kannattavaa bisnestä, Ruohola sanoo.

Asianajajatutkimus on toteutettu noin viiden vuoden välein 1970-luvulta lähtien.
Kysely suunnattiin 798 asianajotoimistolle ja siihen vastasi 244 (31 %). Aineisto kerättiin kesäkuussa 2017. Vastaukset perustuvat toimistojen vuoden 2016 taloudellisiin tunnuslukuihin.

Liitteet:
Liite Faktaa asianajajista 2017
Liite Sekava ammattinimikkeisto

Lisätietoja:
www.asianajajaliitto.fi/asianajajatutkimus
Jarkko Ruohola, Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, p. 010 320 8441
Janne Laukkanen, kehitys- ja viestintäjohtaja, p. 040 588 1925