Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa: Muuttuva turvallisuus Euroopan unionissa

Turvallisuudessa ensisijainen vastuu on kansallisilla viranomaisilla. EU voi kuitenkin antaa merkittävää tukea parantamalla tiedonvaihtoa uhkista, tehostamalla yhteistyötä ja kaventamalla terrorismin elintilaa

EU:n turvallisuusunionin alueella on tehty useita
toimenpiteitä ja lainsäädäntöehdotuksia, joilla pyritään vaikeuttamaan
terrori-iskujen toteuttamista. Schengen-alueelle saapuville
matkustajille tehtäviä turvatarkastuksia on tehostettu ja jo keväällä
2016 tulivat voimaan uudet lentomatkustajien rekisteritietoja koskevat
EU-säännöt. Tietojärjestelmien yhteentoimivuutta pyritään parantamaan,
jotta esimerkiksi terroristien mahdollisuudet liikkua EU-maissa eri
henkilöllisyyksiä hyväksi käyttäen tai viranomaisia pakoillen
vähenisivät.

Joissakin tapauksissa terroriuhka tulee rajojen
sisältä tai rajatonta kyberympäristöä hyväksikäyttäen, jolloin uhkaa on
vaikea pysäyttää konkreettisesti ulkorajoilla. EU tukee kansallisia
viranomaisia myös radikalisoitumisen ehkäisemisessä eri yhteisöissä sekä
mm. terroristisen sisällön poistamisessa internetistä yhdessä
internet-yritysten ja palveluntuottajien kanssa. EU:n sisällä tehdään
myös yhteistyötä jäsenmaiden viranomaisten kanssa pehmeiden kohteiden,
kuten sairaaloiden, lentokenttien ja rautatieasemien, paremmaksi
suojelemiseksi. Ongelmaa torjutaan tämän lisäksi EU-rikosoikeudellisin
keinoin, eli esimerkiksi uusilla keinoilla rahanpesun ja laittomien
rahansiirtojen torjumiseksi sekä rikollisten ja terroristien varojen
jäädyttämiseksi ja takavarikoimiseksi.

Tiedonhankinnan, -vaihdon ja analyysin keskeinen rooli

Paljon
on tehty ja on tekeillä eri alueilla, mutta tiedonhankinta ja analyysi
ja näiden pohjalta tehtävä operatiivinen lainvalvontatyö tulevat
säilymään keskiössä. Kun viranomaisilla on tilanteesta
kokonaisvaltaisempi kuva, pystytään vastaus sekä suuntaamaan että
mitoittamaan paremmin. Analyysi ohjaa omalta osaltaan kansallisten
viranomaisten operatiivista toimintaa, jonka tuloksena parhaassa
tapauksessa uhkat jäävät toteutumatta tai ainakin niiden seurauksia
voidaan minimoida.

On hyvä muistaa, että menestyvä yhteiskunta
joutuu varautumaan hyvin erityyppisiin uhkiin. Niitä ei enää
nykymaailmassa voi kätevästi erotella sisäisen ja ulkoisen
turvallisuuden karsinoihin. Myös kyberulottuvuus ja joidenkin uhkien
hybridiluonne asettavat uudenlaisia haasteita. Terrorismi,
järjestäytynyt rikollisuus, mutta myös muut turvallisuusuhkat liittyvät
enenevässä määrin toisiinsa. Tämän myötä myös tiedustelupalvelujen ja
lainvalvontaviranomaisten toiminnan kohteet ovat yhä useammin
yhteneväisiä. Onkin loogista puhua kokonaisturvallisuudesta, jossa
kaikilla viranomaisilla on oma tärkeä roolinsa ja jossa nopean ja
systemaattisen tiedonvaihdon ja yhteistyön merkitys korostuvat
entisestään.

Tavoitteena EU-tason kokonaiskuva

Olemassa
olevia tietomassoja on valtavasti eikä arvokas tieto ole pelkästään
viranomaistietoa tai edes yksittäisen viranomaisen hallussa. Hyvään
kokonaiskuvaan tarvitaan erityyppistä tietoa, esimerkiksi poliisin
rikostiedustelutietoja ja julkisia lähteitä. Kyky yhdistellä relevanttia
tietoa ja luoda siitä osiensa summaa suurempi kokonaisuus on
ensiarvoisen tärkeää. Tätä työtä ei rajat ylittävissä tilanteissa kuten
kansainvälisen terrorismin tai järjestäytyneen rikollisuuden kohdalla
voida kuitenkaan tehdä pelkästään kansallisesti. Kattava kokonaiskuva
pystytään yhä useammin laatimaan vain kansainvälisellä tasolla.

EU:n
lainvalvontavirasto Europol käsittelee, yhdistelee ja analysoi
tietokannoissaan valtavia määriä tietoa, joka on toimitettu sille
EU-jäsenmaista ja kolmansista maista. Pienempiä tai isompia tiedon
paloja, joilla on liittymäkohtia toisiinsa ja jotka muodostavat
monimuotoisen kokonaisuuden. On ensiarvoisen tärkeää, että Europol
pystyy toimialueellaan täyttämään tehtävänsä EU-tason informaatio- ja
analyysikeskuksena. Tässä tehtävässä se pystyy onnistumaan vain
jäsenvaltioiden viranomaisten tuella ja niiden toimittamaan tietoon
nojautuen.

Lisätietoa