Konkurssipesän veronpalautussaatavaa ei voitu käyttää konkurssiin menneen yhtiön verovelan kuittamiseen
19.9.2017 | OikeusuutisetHämeenlinnan HAO: Veronkuittaus – Konkurssi – Kiinteistövero – Ennen konkurssin alkua syntynyt verovelka – Konkurssipesän saatava
A Oy oli asetettu konkurssiin
6.3.2013. A Oy:n konkurssipesä oli maksanut A Oy:lle maksuunpannun, sen
omistaman teollisuuskiinteistön kiinteistöveron vuodelta 2015. Vero
konkurssipesän lausuman mukaan maksettiin konkurssipesään kuuluvien
varojen realisoinnista saaduilla ja muilla konkurssipesän varoilla.
Vuoden
2015 kiinteistöveron määrää alennettiin konkurssipesän
oikaisuvaatimuksen johdosta. Liikaa maksetun kiinteistöveron
veronpalautus käytettiin veronkuittauksella A Oy:n vuosiin 2011 ja 2013
kohdistuvien ennakonpidätysvelkojen suoritukseksi.
A Oy:n
konkurssipesä vaati veronkuittauksen kumoamista, koska
veronpalautusvelka ei ollut sellainen Verohallinnon velka, joka perustui
konkurssia edeltäneeseen aikaan. Yhtiö totesi, että Verohallinnolla oli
mennyt sekaisin kaksi eri subjektia, konkurssiin mennyt yhtiö A Oy ja A
Oy:n konkurssipesä. Verohallinto on käyttänyt konkurssiin menneeltä
yhtiöltä olevaa konkurssisaatavaansa sellaisen velkansa kuittaamiseen,
joka on syntynyt konkurssin alkamisen jälkeen ja jossa velkojana on
kokonaan toinen taho eli konkurssipesä. Kuittaus tarkoitti käytännössä
sitä, että toisen verovelvollisen veronpalautusta käytettiin toisen
verovelvollisen veron maksamiseen.
Hallinto-oikeus hyväksyi valituksen.
Hallinto-oikeuden perustelut:
Tuloverolain
mukaan konkurssi ei muuta verovelvollisen verotuksellista asemaa.
Kiinteistöverolain mukaan kiinteistöverosta verovelvollinen on
kiinteistön omistaja. Toisaalta veronkantolain mukaan kiinteistön
omistajalle kuuluvan kiinteistöveron maksamisesta konkurssin
alkamisvuotta seuraavilta vuosilta vastaa konkurssipesä. Näin ollen
tosiasiallinen kiinteistöverotuksen verovelvollinen konkurssin
alkamisvuotta seuraavilta vuosilta on konkurssipesä, joka suorittaa
veron päältäpäin pesän varoista. Vero ei ole perittävissä
konkurssivelalliselta eikä sitä myöskään voida pätevästi palauttaa
konkurssivelalliselle.
Mikäli konkurssin alkamisen jälkeen
määrätystä kiinteistöverosta syntyy oikeus kiinteistöveron palautukseen,
kysymys ei ole konkurssilain säännöksissä tarkoitetusta velkojan
velasta konkurssivelalliselle. Konkurssilainsäädännön mukaan tällaista
palautusta ei voida käyttää konkurssisaatavan kuittaukseen, vaan vain
konkurssipesältä olevien saatavien kuittaukseen. A Oy:n konkurssipesä on
vastannut kiinteistöverosta massavelkana ja liikaa maksetun
kiinteistöveron palautus kuuluu konkurssipesään. Veronpalautussaatava on
konkurssipesän saatava eikä sitä missään olosuhteissa voida pitää
konkurssivelallisen eli A Oy:n saatavana Verohallinnolta.
Veronkantolain
(609/2005) 26 §:n 3 momentin mukaan veronpalautuksen saajan konkurssi
tai veronpalautuksen ulosmittaus eivät estä veronkuittauksen
toimittamista. Koska veronpalautuksen oikea saaja on ollut A Oy:n
konkurssipesä, jolla ei ole ollut verovelkaa ja joka ei ole
konkurssissa, ei edellä mainitulla veronkantolain säännöksellä ole tässä
tapauksessa soveltamisalaa. Verolainsäädännöstä ei muutoinkaan ole
saatavissa yksiselitteistä tukea Verohallinnon konkurssilainsäädännön
yleisistä periaatteista selvästi poikkeavalle kuittausvaatimukselle.
Verohallinto
ei voinut käyttää A Oy:ltä olevaa ennen konkurssin alkamista syntynyttä
konkurssisaatavaansa A Oy:n konkurssipesälle olevan konkurssin
alkamisen jälkeen syntyneen veronpalautusvelkansa kuittaamiseen.
Ratkaisijakokoonpano
Asian ovat ratkaisseet Ann-Mari Pitkäranta, Vesa Sirkesalo ja Johanna Virmavirta (ään.), joka on myös esitellyt asian.
Erimieltä
Hallinto-oikeuden
vähemmistöön jäänyt jäsen hylkäsi valituksen. Kiinteistöverolain mukaan
kiinteistöverosta verovelvollinen on kiinteistön omistaja.
Kiinteistöverolaissa ei ole säännöstä konkurssin vaikutuksesta
verovelvollisen asemaan. Näin ollen kiinteistöverotuksessa
verovelvollisen konkurssi ja kiinteistön siirtyminen konkurssipesän
hallintaan eivät vaikuta kiinteistön omistajan verovelvollisuusasemaan.
Veronkantolain mukaan kiinteistön omistajalle kuuluvan kiinteistöveron
maksamisesta konkurssin alkamisvuotta seuraavilta vuosilta vastaa
konkurssipesä. Tällöinkin kyse on kuitenkin verovelvollisen eli
kiinteistön omistajan veron maksamisesta. Vaikka konkurssipesä on
hakenut muutosta konkurssipesään kuuluvan omaisuuden kiinteistöveron
määrään, verovelvollinen on edelleen konkurssivelallinen. Veronpalautus
on samoin verovelvollisen saatava. Verovelvollisen konkurssi ei estä
veronkuittauksen toimittamista. Veronkantolain säännökset syrjäyttävät
erityissäännöksinä konkurssilain säännökset. Konkurssipesän maksaman
konkurssin alkamisvuoden jälkeiseltä vuodelta määrätyn kiinteistöveron
palautus on voitu käyttää ennen konkurssin alkamista syntyneiden
konkurssivelallisen verojäämien veronkuittaukseen.
Vrt. KHO:2013:18