Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vasta hallinto-oikeudessa esittämät perusteet olisi tullut tutkia

KHO:2017:128

Henkilökohtaisen tulon verotus – Verotusmenettely – Veron kiertäminen – Valituksen hylkäämistä tarkoittavan vaatimuksen esittäminen – Asian tutkimisen laajuus tuomioistuimessa

Asiassa oli kysymys siitä, oliko
A (FI) LLC:llä (jäljempänä A) oikeus vähentää omistajilta ottamista
mezzanine-lainoista maksetut korot. A ei ollut ilmoittanut korkoja eikä
vaatinut niitä vähennettäväksi yhtiön verovuosilta 2005–2010 antamissa
veroilmoituksissa. Verotuksen oikaisulautakunta oli hylännyt A:n
oikaisuvaatimuksen korkojen vähentämisestä.

A oli
valittanut verotuksen oikaisulautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen
ja uudistanut oikaisulautakunnassa esittämänsä vaatimuksen. Veronsaajien
oikeudenvalvontayksikkö oli antanut valituksen johdosta vastineen,
jossa se oli muiden seikkojen ohella vedonnut verotusmenettelystä
annetun lain 28 §:n säännökseen ja vastustanut korkovähennysten
myöntämistä. Hallinto-oikeus oli A:n valitukseen antamassaan päätöksessä
lausunut muun ohella, ettei verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n
säännöksen soveltuvuus ollut ratkaistavana verotusta toimitettaessa.
Verotuksen oikaisulautakunta ei ollut perustellut päätöstään tällä
perusteella, eikä hallinto-oikeus päätöksensä perustelujen mukaan ollut
voinut, säännöksen soveltamisedellytyksistä pykälän 2 momentissa
säädetty huomioon ottaen, ottaa asiaa ensi asteena ratkaistavakseen.

Korkein
hallinto-oikeus totesi, että käsiteltävänä olevassa asiassa
verovelvollinen oli ollut muutoksenhakijana oikaisulautakunnassa ja
hallinto-oikeudessa. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö oli käyttänyt
asiassa ensimmäisen kerran puhevaltaa antaessaan vastineen
hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden olisi tullut tutkia kaikki ne
perusteet, joihin Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö oli valituksen
hyväksymistä vastustaessaan tukeutunut. Näin ollen hallinto-oikeuden
olisi tullut ottaa päätöksessään kantaa myös verotusmenettelystä annetun
lain 28 §:n säännöksen soveltavuuteen asiassa. Verovuodet 2005–2010.

• KHO:2017:128