Lausunto HE:stä rajavartiolain ja ulkomaalaislain muuttamiseksi

Dnro 39/2017

Lausuntopyyntönne: RVLDno/2016/774; SM013:00/2016, 7.6.2017
HALLITUKSEN ESITYS RAJAVARTIOLAIN JA ULKOMAALAISLAIN SEKÄ ERÄIDEN NIIHIN LIITTYVIEN LAKIEN MUUTTAMISEKSI

Suomen Asianajajaliitolta (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) on pyydetty lausuntoa otsikossa mainittua hallituksen esitystä koskien.

Yleisellä tasolla Asianajajaliitto toteaa, että lakiehdotuksessa esitettyjä muutoksia on pääosin pidettävä tarpeellisina ja Asianajajaliitto suhtautuu esitykseen lähtökohtaisesti myönteisesti. Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksien täydentäminen ehdotuksen mukaisesti lähtee konkreettisista tarpeista ja sääntelyssä on kiitettävästi pyritty huomioimaan myös oikeusturvanäkökohdat. Asianajajaliitto pyytää kuitenkin, että asian jatkokäsittelyssä otetaan huomioon jäljempänä tarkemmin eritellyt näkökohdat.

1. Yleistä

Rajavartiolaitoksen ja yksittäisen rajavartiomiehen toimivaltuuksien kasvattaminen esityksessä mainituin tavoin tukee ja vahvistaa vakiintunutta käytäntöä. Toimivaltuuksien rajojen ja edellytysten sekä muiden niihin liittyvien yksityiskohtien säänteleminen lain tasolla on tarpeellista ja oikeusvaltion näkökulmasta välttämätöntä. Edellä mainittujen valtuuksien perustuminen pelkästään ja kaiken lisäksi vain osittain Rajavartiolaitoksen tehtäväsäännökseen ei ole riittävä nykyisellään, saati mikäli toimivaltuuksia esityksen myötä laajennetaan.

Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksien laajentamisessa ensiarvoisen tärkeää on varmistaa laitoksen sisällä tutkintaa johtavien virkamiesten riittävä pätevyys tehtävän hoitamiseen. Kyseisten virkamiesten tulee tuntea asianmukaiset säädökset (esitutkintalaki, pakkokeinolaki, rikoslaki) ja osata soveltaa säännöstä yksittäistapauksessa yhtä hyvin kuin tutkinnanjohtajana toimiva poliisihenkilö.

Rajavartiolaitoksen tutkinnanjohtajina toimivat nykyisellään Maanpuolustuskorkeakoulun perustutkinnon suorittaneet upseerit, joilla ei ole oikeustieteellistä koulutusta, joten lisäkoulutuksen merkitys korostuu asiassa. Sekä toimenpiteiden kohteen, että virkamiehen oikeusturvan varmistamiseksi niille Rajavartiolaitoksen virkamiehille, jotka johtavat tutkintaa tai joiden toimivaltuudet muutoin ulottuvat esitutkinta- ja pakkokeinolain soveltamiseen, tulee järjestää asianmukainen koulutus tehtävän hoitamiseen.

Riittävän koulutuksen antamisen lisäksi myös koulutuksen vaikuttavuutta tulee seurata rajavartiomiehen työssä käytännön tasolla. Tämän vuoksi Rajavartiolaitokseen tulisi luoda sopiva sisäisen valvonnan järjestelmä, jotta rajavartiomiesten toimintaa valvotaan, eikä virka-aseman väärinkäyttötapauksia pääse syntymään. Niin ikään riittävä neuvonta ja ohjaus olisi varsinkin muutoksen alkuvaiheessa tärkeää, jotta epäselvyyksiä tai vääriä käytäntöjä ei pääse juurtumaan laitoksen sisällä. Vaatimukset riittävästä koulutuksesta sekä valvonnasta ja ohjauksesta turvaavat luonnollisesti pakkokeinon kohteen, mutta kuten edellä on todettu, myös erityisesti pakkokeinosta päättävän virkamiehen oikeusturvaa.

Toimivaltuuksien jakautumista poliisin ja Rajavartiolaitoksen välillä on nykyisellään säännelty laissa poliisin, tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta (ns. PTR-yhteistoiminta), jota ei jostain syystä ole lakiehdotuksessa nostettu esiin lainkaan. Ehdotuksessa ehdotetaan Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksiin lisättäväksi virka-avun antamisen poliisille siten, etteivät sitä koskevat edellytykset rajoitu ainoastaan merialueilla annettavaan virka-apuun terrorismin torjunnassa. Lisäys on perusteltu, mutta myös tässä yhteydessä tulee varmistaa, että poliisi ei voi sellaisessa tilanteessa, jossa sen toimivaltuudet eivät ole riittävät, vierittää tehtävää Rajavartiolaitokselle, jolla mahdollisesti olisi toimivaltuus tehtävän suorittamiseen. Viranomaisten toimivaltarajoja ei saa sekoittaa toisiinsa, vaan niiden pitää olla muutoksen jälkeenkin mahdollisimman selkeät. Tähän liittyen Rajavartiolaitoksen ja poliisin virka-apuun liittyen tulee noudattaa PTR-yhteistoimintalakia.

Asianajajaliitto toteaa lopuksi, että määritettäessä perusoikeuksiin puuttumismahdollisuuden sisältäviä toimivaltuuksia, viittaussäännösten käyttöä tulisi mahdollisuuksien mukaan rajoittaa ja osoittaa toimivaltasäännösten yksityiskohtaiset perusteet kunkin toimivaltuuden osalta erikseen. Näin vältytään tilanteelta, jossa peräkkäisillä viitauksilla heikennetään täsmällisyysvaatimusta ja myös ehkäistään sitä väistämättä syntyvää vaikeaselkoisuutta, jonka lisääntyvä sääntely ja lakiviittaukset aiheuttavat.

2. Laki rajavartiolain muuttamisesta

2.1 Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito, sekä rajavalvontaan liittyvä tekninen valvonta

Asianajajaliitolla ei ole huomautettavaa lakiesityksen kohtien 20 §, 21 § ja 29 §:iin. Teknisen valvonnan sisällön avaaminen ehdotuksessa tarkoitetuin tavoin edesauttaa laillisuusvalvonnan suorittamista.

2.2 Rajavartiomiehen toimivaltuudet yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi

Asianajajaliitto pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että hallituksen esityksen 32 §:n ja 33 §:n ilmaisut poikkeavat jo otsikkotasolla poliisilain vastaavista. Poliisilaissa yksittäisen poliisimiehen toimivaltuudet on lueteltu tyhjentävästi lain 2 luvussa, kun taas luvuissa 3, 4 ja 5 mainitut toimivaltuudet määritellään poliisille yhtenäisenä organisaationa kuuluviksi. Käsillä olevassa hallituksen esityksessä nämä poliisille organisaationa luovutetut toimivaltuudet on jo otsikkotasolla osoitettu yksittäiselle rajavartiomiehelle. Sanottua ei voida pitää onnistuneena ratkaisuna perusoikeuksiin puuttumiselle asetettujen täsmällisyysedellytysten kannalta katsottuna.

Asianajajaliitto esittää, että esitykseen lisätään pykälät 32 a § ja 33 a §, joiden yhteydessä joko määritellään viittaukset poliisilain 5 luvun salaisia tiedonhankintakeinoja koskeviin toimivaltuuksiin siten, että toimivaltuudet määritellään koskemaan Rajavartiolaitosta organisaationa tai, mikä vielä parempaa, puretaan viittauksissa esitetyt toimivaltuussäännöt auki yksityiskohtaisesti.

Esimerkinomaisesti:
”Rajavartiolaitoksella on 21 §:ssä tarkoitetuissa… 22 §:ssä tarkoitetuissa..jne. tehtävissä edellä 33 §:ssä viitattujen toimivaltuuksien lisäksi, oikeus televalvonnan suorittamiseen ja teletunnistetietojen hankkimiseen, tukiasematietojen hankkimiseen, tekniseen kuunteluun tekniseen katseluun ja tekniseen seurantaan siten, kuin ne on poliisilaissa määritelty, mikäli sanotut toimivaltuudet ovat välttämättömiä vaaran torjumiseksi tai toimenpiteen turvalliseksi suorittamiseksi jne…, ellei päällystöön kuuluva…jne. Sanottuihin 32 a §:ään ja 33 a §:ään liitettäisiin nykyisen lakiehdotuksen 32 §:n ja 33 §:n 3 ja 4 momentti, samoin ehdotuksen 33 a § voidaan kokonaisuudessaan liittää osaksi esitettyä 33 a §:ää.

2.3 Toimivaltuudet sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä

Asianajajaliitolla ei ole huomautettavaa lakiehdotuksen 34 c §:n osalta.

2.4 Asevelvollisen toimivaltuudet Rajavartiolaitoksen toiminnan tukena

Luonnokseen sisältyy ehdotus asevelvollisten itsenäisten toimivaltuuksien sisällyttämisestä rajavartiolakiin. Asevelvollisille delegoitu Rajavartiolaitoksen tehtävän hoito edellyttää lainkohdassa mainittavan selkeästi, että asevelvollisella tulee olla tehtävän edellyttämä koulutus, jotta hänelle voidaan kyseinen tehtävä osoittaa. Lakitekstiin tulisi siten lisätä kohta, jossa mainittaisiin asevelvolliselle annetun toimivallan edellytykseksi tehtäväkohtainen koulutus. Lisäksi lainkohdassa tulisi olla selkeä viittaus siihen, että asevelvollinen on sanottua tehtävää suorittaessaan RL 40 luvun 11 §:n tarkoittamassa virkavastuussa.

2.5 Liikkumiseen ja sen rajoittamiseen liittyvät toimivaltuudet

Asianajajaliitolla ei ole huomautettavaa esityksen kohtien 38 §, 38 a §, 38 b § ja 39 §:n osalta.

2.6 Rajavyöhykettä koskevat luvat ja ilmoitukset, sekä liikkumisrajoitukset

Asianajajaliitolla ei ole huomautettavaa esityksen kohtien 54 §, 57 § ja 71 § osalta.

2.7 Virka-apusäännökset

Asianajajaliitolla ei ole huomautettavaa 77 a §:n, 79 §:n ja 79 b §:n osalta.

3. Muut säädösmuutokset

Asianajajaliitolla ei ole huomautettavaa lakiehdotuksen yhteydessä esitettyihin muihin säädösmuutoksiin liittyen.

Helsingissä elokuun 17. päivänä 2017

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Jarkko Ruohola
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI
Asianajaja Pekka Ylikoski, Asianajotoimisto Justitum Oy, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmässä.