EOA puuttui perusteettomiin maksuhäiriömerkintöihin

Suppeaa haastehakemusta käyttäen eli riidattomana velkomusasiana vireille pannun asian suoritustuomio johtaa aina maksuhäiriömerkintään.

Esimerkiksi eräässä tapauksessa kantelija oli jättänyt ostamansa
tuotteen maksamatta, koska se ei hänen mielestään ollut luvatun
mukainen. Velkomusoikeudenkäynnissä kantelija oli riitauttanut saatavan,
mutta käräjäoikeus oli tuominnut hänet maksuvelvolliseksi. Tämän
jälkeen kantelija oli maksanut laskun, mutta tuomio oli johtanut
maksuhäiriömerkintään. Kantelijan mielestä hänellä tulisi olla oikeus
saada riita-asiassa tuomioistuimen arvio maksuvelvollisuudesta ilman,
että mahdollinen langettava tuomio johtaa maksuhäiriömerkintään.
Kantelija ei ollut maksukyvytön eikä maksuhaluton, vaan hänen mielestään
tuote oli virheellinen.

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen otti asian yleisemmin tutkittavaksi omana aloitteena.

Saadun selvityksen mukaan tuomioistuinten asianhallintajärjestelmästä
(Tuomas) ja menettelytavoista johtuu, että ns. suppeaa haastehakemusta
käyttäen eli riidattomana velkomusasiana vireille pannun asian
suoritustuomio johtaa aina maksuhäiriömerkintään. Näin tapahtuu myös
siinä tapauksessa, että kanteeseen on vastattu ja asia on riitauttamisen
vuoksi käsitelty laajana riita-asiana. Oikeusasiamies katsoo, että
näissä tapauksissa ei täyty maksuhäiriömerkinnän tekemisen perusteena
oleva luottotietolain edellytys siitä, että merkinnän on osoitettava
maksukyvyttömyyttä tai maksuhaluttomuutta.

OA Jääskeläinen toteaa, että oikeusministeriön tietojärjestelmästä ei
tulisi luovuttaa tällaisia luottotietolain ja henkilötietolain
vastaisia tietoja luottotietoyhtiöille. Velallisten oikeusturvan
toteutumiseksi on tärkeää, että tietojärjestelmän puutteellisesta
toiminnasta johtuneet virheelliset merkinnät poistetaan
luottotietorekistereistä ja vastaisuudessa estetään tällaisten tietojen
luovutus luottotietoyhtiöille.

Oikeusministeriö on todennut, että virhe voidaan korjata vasta
tulevassa asianhallintajärjestelmässä (AIPA), joka otetaan käyttöön
viimeistään vuoden 2018 aikana. Välittömänä toimenpiteenä
oikeusministeriö ehdottaa, että luottotietorekisterin pitäjä poistaisi
tällaisen virheellisen merkinnän rekisteristään luottotietolain ja
henkilötietolain mukaisesti. Tietosuojavaltuutettu voisi myös sille
henkilötietolaissa säädetyn yleisen toimivaltansa puitteissa kiinnittää
luottotietorekisterin pitäjän huomiota mainittujen tietojen poistamiseen
rekisteristä sekä ohjeistaa sitä tässä asiassa.

OA:n tiedossa ei ole, kuinka moni velallinen on virheellisin
perustein saanut maksuhäiriömerkinnän ja joutunut kärsimään sen
seurauksista. OA:n käsityksen mukaan kysymys on huomattavista
velallismääristä.

OA pitää virheellisten maksuhäiriötietojen välittymiseen johtavaa
järjestelmävirhettä vakavana. Ottaen huomioon maksuhäiriömerkinnän
vakavat seuraukset velalliselle, virheen korjaavat toimenpiteet eivät
voi jäädä odottamaan tulevia tietojärjestelmäuudistuksia.
Oikeusministeriön tulisi viipymättä ja yhteistyössä viranomaisten ja
muiden tahojen kanssa ryhtyä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että
luottotietolain vastaisia tietoja ei enää välitetä tuomioistuinten
tietojärjestelmästä. Luottotietoyhtiöiden pitäisi myös poistaa
virheelliset ja harhaanjohtavat merkinnät luottotietorekistereistä.

OA Jääskeläinen esittää, että luottotietolakia tulisi selkeyttää
talletettavien tuomioistuinratkaisujen osalta siten, että vain
maksukyvyttömyyttä tai maksuhaluttomuutta osoittavat riidattomissa
asioissa annetut tuomiot voivat johtaa maksuhäiriömerkintään. OA
esittää, että oikeusministeriö ryhtyy toimenpiteisiin sääntelyn
täydentämiseksi ja täsmentämiseksi.

OA on pyytänyt oikeusministeriötä ilmoittamaan 31.12.2017 mennessä, mihin toimenpiteisiin se on asiassa ryhtynyt.