Eläketurvakeskuksen blogi: EU:n sosiaaliturvasäännöksiin haetaan muutoksia

Euroopassa liikkuvilla työntekijöillä ja yrittäjillä on usein käsityksenä, että kun lähtee tekemään töitä ulkomaille, sosiaaliturva tulee automaattisesti kotimaasta. Kun olen kotimaani kansalainen ja maksan veroni sinne, mistä muualta kuuluisi sosiaaliturva tulla?

Näinhän
ei siis ole. Kun tehdään töitä muualla Euroopassa ja liikutaan rajojen
yli, EU:n eri jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmiä sovittavat
yhteen asetukset 883/2004 ja 987/2009. Ne sääntelevät, missä maassa
työntekijä on sosiaalivakuutettu eli minne maksut tulee maksaa ja mikä
maa maksaa etuuksia.

Kansalaisuuden tai verotusvaltion perusteella vakuuttaminen olisi
todennäköisesti yksiselitteisempää, sillä asetusten säännöt eivät ole
yksinkertaisia eivätkä aina noudata sitä logiikkaa, minkä mukaan
nykyajan mobiilit työntekijät toimivat ja ajattelevat. Monimutkaiset
säännökset saattavat myös edesauttaa järjestelemään työntekijöiden
sosiaaliturvaa halvempien kustannusten maihin.

Komissio esitteli muutospaketin

EU:n sosiaaliturva-asetukset ovat olleet voimassa jo useita
vuosikymmeniä, ja niihin on matkan varrella tehty muutoksia, viimeksi
vuonna 2012. Useat työryhmät miettivät ja ovat miettineet viime aikoina
tarpeellisia muutoksia, jotta asetusten säännöt vastaisivat paremmin
sekä työntekijöiden, työnantajien että jäsenvaltioiden toiveita.

Komissio on ottanut haasteen vastaan ja esitteli joulukuussa 2016
sosiaaliturva-asetusten muutospaketin osana laajempaa työvoiman
liikkuvuuteen liittyvää ohjelmaa. Komissio ehdotti muutoksia muun muassa
työttömyysturvaan, pitkäaikaishoidon etuuksiin, vanhempainetuuksiin ja
sovellettavaa lainsäädäntöä koskeviin sääntöihin.

Komission ehdotuksia ehdittiin odottaa. Sosiaaliturva-asiat ovat
olleet pinnalla Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaisten
ratkaisujen sekä Brexit-keskusteluissa esiintyneiden, lähinnä
perhe-etuuksia koskeneiden kommenttien johdosta.

Muutosehdotukset eivät etene helpolla

Muutosehdotukset joutuvat vaikeaan prosessiin ennen kuin uusia
muutoksia saadaan voimaan. Ehdotukset käyvät läpi parlamentin sekä
neuvoston käsittelyt, ja näiden kahden tahon pitää vielä päästä
yhteisymmärrykseen sanamuodoista.

Asetusmuutosten käsittely on lähtenyt eteenpäin, mutta helpolta ei
niiden eteneminen näytä. Pienilläkin sanamuodon muutoksilla on laajoja
vaikutuksia ja ne vaikuttavat eri tavalla eri jäsenvaltioissa, joista
toiset maat selkeästi vastaanottavat työntekijöitä ja toiset tuottavat
työntekijöitä maailmalle. Haastavan lisän sosiaaliturva-asetusten
muuttamiseen liittyviin keskusteluihin tuo samaan aikaan käynnissä
olevat Brexit-neuvottelut.

Tarve selkeämmille säännöille on suuri sekä viranomaisten,
työntekijöiden että työnantajien näkökulmasta. Edellisten muutosten
valmistelu vei vuosia ja nyt on enemmän jäsenvaltioita mukana
neuvotteluissa. Lopullista aikataulua muutoksille ei edes uskalla
arvioida.

Lisätietoa