Työryhmä ehdottaa uutta tietosuojalakia

Tietosuojalailla täsmennettäisiin ja täydennettäisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston keväällä 2016 antamaa yleistä tietosuoja-asetusta.

Oikeusministeriön
asettama työryhmä ehdottaa, että säädettäisiin uusi henkilötietojen
suojaa koskeva yleislaki, tietosuojalaki. Nykyinen
henkilötietolaki sekä laki tietosuojalautakunnasta ja
tietosuojavaltuutetusta kumottaisiin.

– Tietosuojauudistus on koko Euroopan kannalta merkittävä,
kaikkia kansalaisia koskeva hanke. Kansallisessa jatkotyössä on voitu
keskittyä myös joihinkin erityisesti meille suomalaisille tärkeisiin
kysymyksiin. Nyt luovutettu mietintö antaa hyvän pohjan jatkotyölle ja
-keskustelulle, oikeusministeri Antti Häkkänen sanoi tänään 21.6. ottaessaan vastaan työryhmän mietinnön.

Kansallinen
henkilötietojen suojaa koskeva lainsäädäntö uudistuu, kun EU:n yleinen
tietosuoja-asetus tulee sellaisenaan sovellettavaksi jäsenvaltioissa.
Yleinen tietosuoja-asetus jättää jäsenvaltioiden lainsäätäjille
kuitenkin mahdollisuuden päättää tietyistä kysymyksistä. Osa yleisen
tietosuoja-asetuksen säännöksistä jopa velvoittaa kansallisiin
lainsäädäntötoimiin. Työryhmä ehdottaa, että näistä
yksittäiskysymyksistä säädettäisiin tietosuojalailla.

Tietosuojalailla säädettäisiin kansallisesta valvontaviranomaisesta,
oikeusturvasta ja seuraamuksista sekä joistakin tietojenkäsittelyn
erityistilanteista. Tietojenkäsittelyn erityistilanteiden kohdalla
(esimerkiksi sananvapauden turvaaminen, henkilötunnuksen käsittely,
tieteellinen ja historiallinen tutkimus sekä tilastointi) nykyistä
henkilötietolakia on pidetty ehdotetun sääntelyn lähtökohtana.

EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan laajasti yhteiskunnan
eri sektoreilla, ja se koskee kaikenlaista henkilötietojen käsittelyä.
Se sisältää säännökset rekisteröidyn oikeuksista sekä rekisterinpitäjän
ja henkilötietojen käsittelijän velvollisuuksista. Yleinen
tietosuoja-asetus on tärkein kansallisestikin sovellettava
henkilötietojen käsittelyä koskeva laki. Yleisen tietosuoja-asetuksen
soveltaminen jäsenvaltioissa alkaa 25.5.2018. Työryhmän ehdottama
tietosuojalaki tulisi voimaan yhtä aikaa tietosuoja-asetuksen kanssa.

Tietosuojaviraston tehtävät

Valvontaviranomaisen osalta työryhmä ehdottaa tietosuojavaltuutetun
toimiston laajentamista tietosuojavirastoksi. Virastoa johtaisi
nykytilaa vastaavasti tietosuojavaltuutettu. Virastoon perustettaisiin
lisäksi uusi apulaistietosuojavaltuutetun virka. Nykyinen
tietosuojalautakunta lakkautettaisiin.

Tietosuojaviraston sisäisenä päätöksentekoelimenä toimisi työryhmän
ehdotuksen mukaan erityinen seuraamuslautakunta. Se ratkaisisi
merkittävimpiä seuraamusasioita eli yleisestä tietosuoja-asetuksesta
seuraavien hallinnollisten sakkojen määräämistä ja henkilötietojen
käsittelyä koskevia rajoituksia tai kieltoja koskevia asioita.

Työryhmä ehdottaa, että hallinnollisiin seuraamuksiin vahvasti
nojautuvaa seuraamusjärjestelmää täydennettäisiin rikosoikeudellisella
sääntelyllä silloin, kun hallinnolliset seuraamukset eivät ole
käytettävissä. Tältä osin työryhmä ehdottaa muutoksia rikoslakiin.

EU:n tietosuoja-asetuksen vaikutukset yhteiskuntaan

EU:n tietosuoja-asetus on tietosuojalainsäädännön suurin uudistus 20
vuoteen EU:ssa ja siten Suomessakin. Koko EU:ta koskevan
tietosuojalainsäädännön ja sen täytäntöönpanon tehokkuudella
tavoitellaan kansalaisten asemaa ja yhteiskunnan toimintaedellytyksiä
parantavia sekä elinkeinoelämää edistäviä vaikutuksia.

Kustannusvaikutukset seuraavat pitkälti suoraan
tietosuoja-asetuksesta. Tärkeä yksittäinen yleisen tietosuoja-asetuksen
vaikutus liittyy valvontaviranomaisen organisointiin niin, että se
pystyy tehokkaasti suoriutumaan yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisista
tehtävistä.

Työryhmän mietintö lähtee nyt lausunnolle. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä.

EU:n yleisestä tietosuoja-asetuksesta on tietoa Euroopan komission sivuillaAvautuu uuteen ikkunaan. Faktalehtiset ovat myös suomeksi.

Työryhmä ehdottaa uutta tietosuojalakia