Törkeään petokseen syyllistyminen ei osoittanut henkilöä sopimattomaksi vartijan tehtävään
20.6.2017 | OikeusuutisetTurun HAO:
Vartijaksi hyväksymisen peruuttaminen – Törkeä petos – Kaksoisrangaistavuus – Vartijaksi sopivuus – Suhteellisuusperiaate – Kohtuusperiaate – Varoitus
Asiassa oli ratkaistavana kysymys
siitä, oliko poliisilaitos voinut 17.3.2017 antamallaan päätöksellä
kokonaan peruuttaa X:n vartijaksi hyväksymisen. Poliisilaitoksen
päätöksen perustelujen mukaan X ei enää täyttänyt rehellisyyden,
luotettavuuden ja henkilökohtaisen sopivuuden vaatimuksia, joita
vartijaksi hyväksyttävältä henkilöltä edellytetään, koska X oli
lainvoimaisella tuomiolla tuomittu ajalla 11.6.2010–1.10.2013
tapahtuneesta törkeästä petoksesta viiden kuukauden ehdolliseen
vankeusrangaistukseen. Lisäksi X oli velvoitettu korvaamaan
Kansaneläkelaitokselle perusteettomasti maksetusta asumistuesta yhteensä
760,14 euroa.
Asiassa oli X:n valituksen johdosta ensiksi
ratkaistava, oliko vartijaksi hyväksymisen peruuttamisesta kysymys
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirja 4 artiklan 1
kappaleessa kielletystä kaksoisrangaistavuudesta. Hallinto-oikeus
totesi, että vartijaksi hyväksymisen peruuttamista ei ole tarkoitettu
luvanhaltijan tiettyyn rikolliseen tekoon liittyväksi rangaistukseksi
eikä rikosluonteiseksi seuraamukseksi. Toisin kuin rikosasiassa,
vartijaksi hyväksymisen peruuttamisasiassa ei arvioida henkilön
yksittäisen teon moitittavuutta sinänsä, vaan sitä, täyttääkö henkilö
teon jälkeenkin kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen
yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa säädetyt
rehellisyyden, luotettavuuden ja henkilökohtaisten ominaisuuksien
sopivuutta koskevat vaatimukset. Hallinto-oikeus totesi, että asiassa ei
ollut kysymys kaksoisrangaistavuudesta, joten X:lle tuomittu rangaistus
törkeästä petoksesta ei sinänsä estänyt vartijaksi hyväksymisen
peruuttamista kysymyksessä olevaan rikokseen syyllistymisen perusteella.
Asiassa
oli seuraavaksi arvioita, oliko poliisilaitos voinut katsoa, että
kysymyksessä oleva teko osoitti X:n olevan sopimaton vartijan tehtävään.
Hallinto-oikeus totesi, että asian arvioinnissa tuli ottaa huomioon X:n
toiminta ja sen seuraukset kokonaisuudessaan suhteellisuusperiaatteen
mukaisesti. Lisäksi arvioinnissa oli kiinnitettävä huomiota siihen,
antaako X:n teko aihetta katsoa, että hän on myös tulevaisuuteen nähden
sopimaton toimimaan vartijana.
Hallinto-oikeus totesi, että X oli
syyllistynyt vakavana pidettävään ja pitkään jatkuneeseen rikolliseen
tekoon. Toisaalta kysymys oli rikoksesta, johon hän oli syyllistynyt
yksityiselämässään. X oli teon jälkeen ennen valituksen kohteena olevaa
päätöstä työskennellyt noin kolme vuotta moitteettomasti vartijana.
Hallinto-oikeus katsoi, että näissä oloissa X:n rikostuomio ei
ehdottomasti merkinnyt sitä, että hän edelleen olisi henkilökohtaisten
ominaisuuksiensa osalta sopimaton toimimaan vartijana. Kun lisäksi
otettiin huomioon vartijan ammatin merkitys X:n toimeentulolle ja hänen
henkilökohtaiset olosuhteensa kokonaisuudessaan, vartijaksi hyväksymisen
peruuttamista oli pidettävä tässä tilanteessa kokonaisarvion
perusteella olosuhteisiin nähden suhteellisuusperiaatteen vastaisena ja
kohtuuttomana. Hallinto-oikeus muutti poliisilaitoksen päätöstä siten,
että X:lle annettiin vartijaksi hyväksymisen peruuttamisen sijasta
varoitus.