Oikeustajututkimus: Kansalaisten käsitykset sopivasta rangaistustasosta vaihtelevat

Tutkimuksessa sekä kansalaisia että tuomareita pyydettiin antamaan rangaistus samoihin heille esitettyihin rikostapauksiin.

Kun annettuja rangaistuksia
vertaillaan, huomataan, että kansalaisten antamissa rangaistuksissa on
huomattavaa hajontaa. Esimerkiksi sukupuoliyhteydestä lapsen kanssa osa
tutkimukseen osallistuneista kansalaisista jätti kokonaan tuomitsematta
ja osa antoi ehdotonta vankeutta. Näin ollen ajatus väestön yleisestä
oikeustajusta osoittautui varsin ongelmalliseksi.

Yleisesti voidaan tutkimuksen perusteella sanoa, ettei kansan
käsitysten ja rangaistuskäytännön välillä ole suuria eroja. Joitakin
eroja tutkimuksessa löytyi, mutta erot ovat kahdensuuntaisia.

Väestön asenteet väkivaltarikoksia ja seksuaalirikoksia kohtaan hiukan tuomareita tiukempia

Kun tarkasteltiin kansalaisten ja tuomareiden määräämiä
rangaistuslajeja kussakin rikoksessa, huomataan, että kansalaiset ovat
keskimääräisesti ankarampia kuin tuomarit viidessä tapauksessa
seitsemässä tutkimuksessa esitetystä. Kansalaiset antoivat hiukan
ankarampia rangaistuksia väkivaltarikoksista ja seksuaalisesta
väkivallasta. Sen sijaan kansalaiset antoivat tuomareita lievempiä
rangaistuksia veropetoksesta ja huumausainerikoksesta. Erot
keskimääräisissä rangaistustavoissa ovat kuitenkin mittaluokaltaan
varsin pieniä.

Kansalaiset antoivat ehdollista vankeutta harvemmin, mutta suosivat yhdyskuntaseuraamuksia

Selkeä ero on siinä, kuinka usein kansalaiset käyttivät ehdollista
vankeutta rangaistuksena. Kansalaiset käyttivät ehdollista rangaistusta
huomattavasti harvemmin kuin tuomarit. Sen sijaan kansalaiset
tuomitsivat yhdyskuntapalveluun tai valvontarangaistukseen. Tuomarit
käyttivät yhdyskuntapalvelua harvoin ja valvontarangaistusta
huomattavasti harvemmin kuin kansalaiset.

Kansalaiset antoivat lyhempiä vankeustuomioita kuin tuomarit

Kun katsotaan ehdottoman tai ehdollisen vankeustuomion pituutta, niin
kansalaiset antoivat lyhempiä rangaistuksia kuin tuomarit. Kansalaiset
siis tuomitsivat joissakin rikoksissa keskimäärin ankaramman
rangaistuslajin, mutta silloin kun he tuomitsivat ehdotonta tai
ehdollista vankeutta, oli vankeuden pituus lyhempi kuin tuomareiden
antama.

Ennaltaehkäiseviin keinoihin haluttiin panostaa

Tutkimuksessa pyydettiin kansalaisia kertomaan, mihin rikostorjunnan
keinoihin he sijoittaisivat rahaa. Kansalaiset suosivat
ennaltaehkäiseviä keinoja. Tärkeimpänä keinona rikostorjunnassa
pidettiin nuorisotyön tehostamista ja nuorten sekä perheiden ongelmiin
puuttumista. Lisäksi tärkeänä pidettiin oppimisvaikeuksista kärsivien
nuorten tukemista, poliisien määrän lisäämistä ja päihdetyön
tehostamista. Vankiloiden lisärakentaminen sai vähiten tukea.

Tutkimuksessa kysyttiin myös hyvän tuomarin tärkeimpiä ominaisuuksia.
Näiksi nimettiin oikeudenmukaisuus, puolueettomuus, asiantuntevuus ja
riippumattomuus. Kansalaiset eivät pitäneet tärkeänä, että tuomari olisi
tietoinen julkisesta mielipiteestä.

Tutkimusasetelma ainutlaatuinen Suomessa

Tutkimuksessa esitettiin seitsemän eri rikostapausta, joista
laadittiin kuvaukset. Kuvausten pohjana olivat aidot rikostapaukset.
Kuvausten perusteella kansalaisia pyydettiin valitsemaan sopiva
rangaistus annettujen rangaistusvaihtoehtojen joukosta. Samat tapaukset
esitettiin tuomareille ja heitä pyydettiin antamaan oikeuskäytännön
mukainen rangaistus.

Rikostapaukset olivat

• väkivalta julkisella paikalla
• sukupuoliyhteys lapsen kanssa
• sukupuoliyhteys nukkuvan kanssa ja pakottamalla
• väkivalta lähisuhteessa
• huumausaineen maahantuonti
• verojen vilpillinen välttäminen
• auton kuljettaminen päihtyneenä.

Annetut rangaistusvaihtoehdot olivat (lievimmästä ankarimpaan)

• tuomitsematta jättäminen
• vain sakko
• vain ehdollinen vankeus
• ehdollinen vankeus ja sakko
• yhdyskuntapalvelu
• valvontarangaistus
• ehdoton vankeus tai ehdoton vankeus ja sakko.

Väestöhaastatteluihin osallistui 1 251 haastateltavaa ja
tuomarikyselyyn vastasi 192 käräjätuomaria. Väestöhaastatteluihin
otannalla valikoituneet ovat edustava otos suomalaisista.

Oikeusministeriö tilasi tutkimuksen Helsingin yliopistolta. Taustalla
on hallitusohjelman kirjaus, että Suomessa oikeusturva toteutuu
tehokkaasti ja rangaistukset vastaavat yleistä oikeustajua.
Tutkimuksella pyrittiin selvittämään kansalaisten oikeustajua ja sen
suhdetta nykyiseen oikeuskäytäntöön.

»
Seitsemän
rikostapausta: käräjätuomareiden arvioima rangaistuskäytäntö ja väestön
rangaistusvalinnat (Helsingin yliopiston julkaisu)