Lausunto ulosottotoimen rakenneuudistushankkeen lainsäädäntötyöryhmän toisesta mietinnöstä

Dnro 34/2017

Lausuntopyyntönne: Dnro 241/030/13, 16.5.2017
LAUSUNTO ULOSOTTOTOIMEN RAKENNEUUDISTUSHANKKEEN LAINSÄÄDÄNTÖTYÖRYHMÄN TOISESTA MIETINNÖSTÄ

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu seuraavaa:

Ehdotetuissa uudistuksissa ei ole havaittavissa asianosaisten oikeusturvan kannalta ongelmakohtia arvioitaessa ehdotuksia suhteessa ulosoton keskeisiin periaatteisiin, joita ovat muun muassa puolueettomuus, joutuisuus, tehokkuus, asianmukaisuus ja sovinnollisuus.

Rakenneuudistus talouden ja tuottavuuden parantamiseksi asianosaisten oikeusturvaa vaarantamatta on mietinnössä käsiteltyjen yksityiskohtaisten perustelujen valossa tarpeellinen.

Asianajajaliitto pitää tärkeänä, ettei uudistuksilla kavenneta jo käytössä olevia keinoja saattaa velallisen taloudellinen toimintakyky ennalleen. Uudistuksien käytännön toteutuksessa tuleekin ottaa huomioon myös inhimilliset kohtuusnäkökohdat, kun ulosotossa on kyse saatavakohtaisesta menettelystä, jossa kulloinkin perittävänä oleva saatava lopulta ratkaisee täytäntöönpanotoimet.

Ulosoton organisaation keskinäisen vuorovaikutuksen nykyistä seikkaperäisempi sääntely on perusteltua ulosoton ollessa erillistäytäntöönpanoa, jossa kaikkia velkojia ei pääsääntöisesti kutsuta kokoon valvomaan etujaan, kuten esimerkiksi yleistäytäntöönpanona toimivissa konkurssissa ja yrityssaneerauksessa. Ulosotto toimii virallisperiaatteen mukaisesti, jolloin käytössä ei ole velkojien hallinto- ja päätöksentekojärjestelmää. Ulosottoviranomainen vie myös täytäntöönpanoa eteenpäin pääsääntöisesti ilman hakijan nimenomaista vaatimusta esimerkiksi ulosmittauksesta tai myynnistä.

Käytännössä haastavia tilanteita niin velkojien kuin velallistenkin oikeussuojan kannalta on ilmennyt olosuhteissa, joissa samasta saatavasta on useampia velallisia eri ulosottovirastojen toimialueilla. Tällöin eri ulosottovirastojen välinen kommunikaatio ei ole aina ollut saumatonta.

Käytännön asiamiesnäkökulmasta uudistusta arvioitaessa todetaan asianosaisten oikeusturvan kannalta positiiviseksi suunnaksi erityisesti uudistukset siitä, että vastaajan ulosottoasioita voitaisiin käsitellä yhteistyössä perintäryhmässä, mutta yksi perintäryhmään kuuluva ulosottoylitarkastaja tai ulosottotarkastaja toimisi vastaavana ulosottomiehenä sekä se, että laajassa täytäntöönpanossa vastaava ulosottomies määräytyisi pääsääntöisesti vastaajan koti-, asuin- tai toimipaikan mukaan.

Kielellisten oikeuksien toteutuminen ulosotossa tulee turvata myös jatkossa. Perustuslain 122 §:n mukaan hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan.

Uudistuksessa lakiin ehdotetaankin nimenomaista säännöstä, jonka mukaan toimintaa järjestettäessä on huolehdittava kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Työryhmän päätös siitä, että ulosottolaitoksen velvollisuuteen tuottaa palveluja ruotsin-, suomen- ja saamenkielellä kielilain (423/2003) ja saamen kielilain 1086/2003) mukaisesti, ei tule muutoksia, on oikea.

Sähköisen asioinnin kehittämisen osalta viitataan Asianajajaliiton aikaisempaan lausuntoon lainsäädäntötyöryhmän ensimmäisestä mietinnöstä 15.8.2015.

Helsingissä kesäkuun 22. päivänä 2017

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Jarkko Ruohola
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI
Asianajaja Kari Peltola, Asianajotoimisto Impola Oy, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu insolvenssioikeuden asiantuntijaryhmässä.