Lausunto komission yhtiöoikeudellisesta toimintaohjelmasta

Dnro 36/2017
LAUSUNTO KOSKIEN EUROOPAN KOMISSION KONSULTAATIOTA YHTIÖOIKEUDELLISESTA TOIMINTAOHJELMASTA

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) on saanut oikeusministeriöltä 24.5.2017 päivätyn lausuntopyynnön koskien Euroopan komission konsultaatiota yhtiöoikeudellisesta toimintaohjelmasta.

Asianajajaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja lausuu Euroopan komission konsultaatiossa esitetyn sekä lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiaisen laatiman taustoituksen johdosta seuraavaa.

1 YLEISKOMMENTTI KONSULTAATION SEKÄ YHTIÖOIKEUDELLISEN TOIMINTAOHJELMAN TARPEELLISUUDESTA SEKÄ TAUSTOITUKSEN PERUSTELUISTA

Asianajajaliitto pitää Euroopan komission konsultaatiossa esiin nostettuja osa-alueita, joilla on EU-tason harmonisointi- ja lisäsääntelytarvetta, perusteltuina. Asianajajaliitto on pääosin lainsäädäntöneuvos Jauhiaisen kanssa samaa mieltä, mutta haluaa lisäksi painottaa alla tarkemmin käsiteltäviä seuraavia seikkoja ja näkemyksiään niistä.

2 TARVE TOIMENPITEILLE

Euroopan komission konsultaation ensimmäinen osa käsittelee tarvetta toimenpiteille. Asianajajaliitto pitää perusteltuina konsultaation kohdissa 1.1. ja 1.2. esitettyjä osa-alueita a. – f. (a) digitaaliset prosessit yhtiöiden kommunikoinnissa EU-jäsenmaiden kanssa, b) digitaaliset prosessit yhtiöiden kommunikoinnissa osakkeenomistajien kanssa, c) rajat ylittävät sulautumiset, d) rajat ylittävät jakautumiset, e) rajat ylittävät toimipaikan siirrot sekä f) yhtiöoikeudelliset lainvalintasäännöt), joilla on havaittu tarve tarkastella kyseisiä osa-alueita koskevan EU:n laajuisen regulaation tarpeellisuutta. Asianajajaliitto pitää lainsäädäntöneuvos Jauhiaisen kommentteja edellä mainituista osa-alueista perusteltuina, mutta haluaa tuoda esiin seuraavia tarkentavia näkökohtia.

Asianajajaliitto katsoo digitaalisien prosessien ja työkalujen kehittämisen olevan yhtiöiden kommunikaatiossa EU-jäsenmaiden kanssa sinänsä kannatettavaa. Kuitenkin Asianajajaliitto tuo esiin, että käytännössä tarve sellaisille digitaalisille prosesseille, jotka mahdollistaisivat esimerkiksi rajat ylittävän digitaalisen rekisteröinnin, on vähemmän olennainen yhtiöiden käyttäessä rajat ylittävissä rekisteröintiasioissa yleensä paikallisia avustajia. Siten Asianajajaliitto katsoo asialla olevan matala prioriteetti.

Sen sijaan Asianajajaliitto katsoo sekä rajat ylittäviä sulautumisia että jakautumisia koskevalle EU-tasoiselle sääntelylle olevan olennaista tarvetta. Rajat ylittäviä sulautumisia koskeva sääntelytarve korostuu rajat ylittävien sulautumisien huomattavan määrän takia. Rajat ylittävien jakautumisien määrä on jäänyt matalaksi, sillä monissa jäsenmaissa ei ole rajat ylittäviä jakautumisia koskevaa sääntelyä. Rajat ylittävien jakautumisien pieni määrä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö myös niille olisi tarvetta, vaan määrä on pikemminkin seurausta lainsäädännön puutteellisuudesta. Rajat ylittäviä sulautumisia koskeva direktiivi lisäsi rajat ylittävien sulautumisien määrää merkittävästi, ja sama vaikutus voisi olla myös jakautumisien osalta. Rajat ylittäviä sulautumisia ja jakautumisia koskeva sääntely voisi olla yhdenmukaista, ja sääntelyuudistus toteuttaa samanaikaisesti. Asianajajaliitto on lainsäädäntöneuvos Jauhiaisen kanssa samaa mieltä siitä, että rajat ylittäviä jakautumisia koskeva sääntely voitaisiin toteuttaa esimerkiksi rajat ylittäviä sulautumisia koskevan direktiivin soveltamisalaa laajentamalla.

Asianajajaliitto jakaa lainsäädäntöneuvos Jauhiaisen näkemyksen siitä, että tarve rajat ylittäviä toimipaikan siirtoa sekä yhtiöoikeudellisia lainvalintasääntöjä koskevalle sääntelylle tulisi olla EU:ssa korkealle priorisoitavaa. Rajat ylittävä toimipaikan siirto on nykyisin kallis prosessi, sillä se käytännössä toteutetaan joko sulautumisen tai eurooppayhtiöksi muuttumisen kautta. Euroopan komission aiemmista konsultaatioista käy ilmi, että asiaa koskevalle sääntelylle on merkittävä tarve – yhtiöt haluavat kyetä mukauttamaan markkinamuutosten edellyttämällä tavalla sijaintiansa ja rakennettaan valiten sen valtion lainsäädännön, joka parhaiten vastaa yhtiön sen hetkisiin tarpeisiin. Asianajajaliiton mukaan yhtiöoikeudellista lainvalintaa koskeva sääntely olisi omiaan lieventämään sitä epävarmuutta, mikä nykyisin kytkeytyy etenkin rekisteröidyn kotipaikan lainvalintasäännön ja ns. real seat -teorian mukaisen lainvalintasäännön soveltamiseen.

3 DIGITAALISIEN PROSESSIEN JA TYÖKALUJEN KÄYTTÖ YHTIÖN ELINKAAREN AIKANA

Konsultaation toinen osa käsittelee erilaisien digitaalisien prosessien ja työkalujen käyttöä yhtiön elinkaaren aikana. Asianajajaliitto kannattaa erityisesti sellaisia toimia, jotka ovat omiaan vähentämään tarvetta asiakirjojen notarisoinnille. Siten jäsenmaiden toimivaltaisista rekistereistä sähköisesti saatavien virallisotteiden tulisi olla mahdollisimman laajalti hyväksyttyjä. Notarisointitarve aiheuttaa tarpeettomia kuluja, ja sitäkin enemmän hidasteita yhtiöiden rajat ylittävälle liikkuvuudelle ja toiminnalle. Kohdissa 2.1. sekä 2.1.1. esitetyistä näkemyksistä Asianajajaliitto on pitkälti samaa mieltä lainsäädäntöneuvos Jauhiaisen tarkempien perusteluiden kanssa.

Kohdassa 2.2. esitettyjen osa-alueiden eli yhtiön ja sen osakkeenomistajien vuoropuhelun osalta Asianajajaliito ei kannata EU-tasoista sääntelyä. Asianajajaliitto katsoo, että yhtiön ja sen osakkeenomistajien välinen vuoropuhelu tulisi jättää jäsenmaiden kansallisen lainsäädännön varaan. Kyseistä osa-aluetta koskeva jäsenmaiden kansallinen lainsäädäntö (ja vastaavasti myös käytäntö) on toisistaan poikkeavaa ja siten mahdollisesti hankalasti yhteen sovitettavissa eri jäsenmaissa. Siten yhtiökokousvuoropuhelua koskeva EU-tasoinen sääntely ei välttämättä palvelisi tarkoitustaan, vaan myös jatkossa jäsenmaiden tulisi päättää vapaasti kansallisella tasolla yhtiön ja osakkeenomistajien välistä vuoropuhelua koskevista seikoista.

4 YHTIÖIDEN RAJAT YLITTÄVÄ LIIKKUVUUS

Konsultaation kolmas osa käsittele yhtiöiden rajat ylittävää liikkuvuutta erityisesti koskien sulautumisia, jakautumisia ja toimipaikan siirtoja. Asianajajaliitto kannattaa rajat ylittäviä sulautumisia koskevan EU-sääntelyn lisäharmonisointia ja on kohdan 3.1 alaosioineen osalta lainsäädäntöneuvos Jauhiaisen perusteluiden kanssa samalla kannalla. Asianajajaliitto painottaa, että erityisesti velkojien ja muiden sidosryhmien suojaamiseen liittyy korostunut harmonisointitarve, ja kannatammekin näiden harmonisointia. Käytännössä myös nopeammille menettelytavoille ja yhdenmukaistetuille määräajoille sekä dokumentaatiolle on nähty tarvetta. Asianajajaliiton näkemyksen mukaan kotimaisen vähemmistön- ja velkojiensuojasäännösten laajuus ja sisältö saattaisi olla tarpeen uudelleen arvioida. Tietyissä tilanteissa mm. velkojiensuojan kattavuus voi mahdollistaa oikeuden shikaanimaisen käytöksen, tai antaa korostuneesti mahdollisuuden puuttua järjestelyn toteuttamiseen tavalla, joka ei liene lainsäätäjän alkuperäinen tarkoitus.

Asianajajaliitto pitää perusteltuna rajat ylittäviä jakautumisia koskevan EU-sääntelyn kehittämistä. Asianajajaliitto on kohdan 3.2 alakohtineen osalta pääosin samaa mieltä lainsäädäntöneuvos Jauhiaisen kanssa, mutta Asianajajaliitto haluaa korostaa rajat ylittävien jakautumisen harmonisointitarpeen olennaisuutta. Rajat ylittäviä jakautumisia koskeva sääntely saattaisi olla mahdollista toteuttaa samanaikaisesti rajat ylittäviä sulautumisia koskevan direktiivin uudistamisen kanssa, vaikka tähän liittyykin tiettyjä epävarmuustekijöitä ja tulkinnanvaraisuuksia. Samoin kuin rajat ylittävien jakautumisen ja kotipaikan siirtojen osalta, Asianajajaliitto katsoo, että jos rajat ylittävien jakautumisien osalta harmonisoitaisiin sidosryhmien suojaa, tulisi suojan kattaa ainoastaan velkojat ja vähemmistöosakkeenomistajat.

Asianajajaliitto kannattaa niin ikään yhtiön kotipaikan siirtoa koskevan EU-sääntelyn kehittämistä. Asianajajaliitto katsoo, että yhtiön kotipaikan siirtoa koskevalle EU-sääntelylle on tarvetta yhtiöiden halutessa kyetä mukauttamaan toimintaansa kulloisenkin markkinatilanteen mukaan. Nykyisin kotipaikan siirto on hankalaa ja kallista, ja lisäksi lainvalintasääntöjen ennakoimattomuus voi muodostaa käytännön esteen kotipaikan siirrolle. Asianajajaliitto korostaa kotipaikan siirtoa koskevissa asioissa lainvalinnan ennakoitavuutta, ja siten asia kytkeytyy olennaisesti yhtiöoikeudellisia lainvalintasääntöjä koskevaan sääntelyuudistuksen tarpeeseen. Asianajajaliiton näkemyksen mukaan kotipaikan siirto voi kotipaikan siirtävän yhtiön osakkeenomistajan aseman kannalta rinnastua sulautumiseen. Siten kotipaikan siirron vähemmistön- ja velkojiensuojan tulisi olla vastaava kuin rajat ylittävissä sulautumisissa (rajat ylittävien sulautumisen vähemmistön- ja velkojiensuojan mahdollisen uudistuksen jälkeen).

5 YHTIÖOIKEUDELLISET LAINVALINTASÄÄNNÖT

Konsultaation viimeinen eli neljäs osa käsittelee yhtiöoikeudellisia lainvalintasääntöjä. Olemme lainsäädäntöneuvos Jauhiaisen kanssa pitkälti samaa mieltä kohdassa 4 esitetyistä näkemyksistä. Rekisteröidyn kotipaikan lainvalintasäännön ja ns. real seat -teorian mukaisen lainvalintasäännön soveltuminen ja soveltaminen aiheuttaa merkittävää epävarmuutta. Asianajajaliitto kannattaa, että yhtiön kotipaikan lainvalintasääntöä tulisi soveltaa laajasti sekä yhtiön sisäisiin että ulkoisiin asioihin, sillä ennakoitavuutta lainvalintaa koskevissa asioissa tulisi lisätä.

Helsingissä kesäkuun 15. päivänä 2017

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Jarkko Ruohola
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI
Asianajaja Marko Vuori, Asianajotoimisto Krogerus Oy, Helsinki

Suomen Asianajoliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu yhtiöoikeuden asiantuntijaryhmässä.