HelHO: Rikollisorganisaation paljastaneen syytetyn esitutkintakertomuksen tai asian istunnon salaamiselle ei ollut perusteita

HelHO:2017:6

Oikeudenkäynnin julkisuus
Oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuus

Syyttäjä pyysi, että asia
käsitellään yleisön läsnäolematta ja että oikeudenkäyntiasiakirjat
määrätään salassa pidettäviksi. Vastaaja on kertomiansa seikkojen vuoksi
erityisen suojelun tarpeessa. Vastaaja on paljastanut laajamittaisen
kansainvälisen huumeorganisaation, joka on sekä vastaajan itsensä että
Suomen ulkopuolella suoritettujen esitutkintojen perusteella
osoittautunut väkivaltaiseksi. Organisaatio haluaa tietää, mitä vastaaja
on asiassa kertonut tai tulee kertomaan. Oikeudenkäynnissä tullaan
käsittelemään sellaisia tietoja, joiden julkiseksi tuleminen asettaa
vastaajan käytännössä välittömään hengenvaaraan.

Vastaaja yhtyi syyttäjän pyyntöön. Vastaaja ilmoitti, ettei halua tulla oikeudenkäynnissä kuulluksi.

Asianajaja
ilmoitti päämiehensä A:n vastustavan pyyntöjä kohdaltaan. A:ta
epäillään rikoksista, jotka liittyvät tähän asiaan. A:lla on oltava
oikeus saada tietää, mitä tässä asiassa esitetään.

***

Käräjäoikeuden päätöksessä on mainittu
sovellettavana lainkohtana YTJulkL 10 §. Sen mukaan tuomioistuin voi
asianosaisen pyynnöstä tai erityisestä syystä muutoinkin päättää, että
oikeudenkäyntiasiakirja on pidettävä tarpeellisin osin salassa, jos
siihen sisältyy muussa laissa salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja,
joiden julkisiksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää
haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi
salassapitovelvollisuus on säädetty. Käräjäoikeuden päätöksestä ei
kuitenkaan ole viitattu sellaiseen muuhun lakiin, jossa kyseessä oleviin
asiakirjoihin sisältyvät tiedot olisi määrätty pidettäviksi salassa.
Viranomaistoiminnan julkisuudesta annettuun lakiin sisältyy eräitä
esitutkinta-aineiston julkisuutta koskevia säännöksiä. Niiden nojalla
tiedonsaantioikeutta ei kuitenkaan voida rajoittaa sen jälkeen, kun
esitutkinta on päättynyt, vaan sovellettaviksi tulevat YTJulkL:n
säännökset. Muuallakaan laissa ei ole säännöksiä, joiden perusteella nyt
kysymyksessä olevat asiakirjat olisi voitu määrätä pidettäviksi
salassa. Näin ollen käräjäoikeus ei olisi voinut määrätä päätöksessä
mainittuja asiakirjoja pidettäviksi salassa myöskään lain 10 §:n
nojalla.

Suullisen käsittelyn toimittaminen
yleisön läsnä olematta YTJulkL:n 15 §:n 3 kohdan nojalla on edellyttänyt
sitä, että asiassa on esitetty 9 §:ssä salassa pidettäväksi säädetty
tai 10 §:n nojalla salassa pidettäväksi määrätty oikeudenkäyntiasiakirja
taikka ilmaistaan muussa laissa salassa pidettäväksi säädetty tieto,
jonka julkinen käsittely todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa
tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi
salassapitovelvollisuus on säädetty. Koska asiakirjojen
salassapitämiselle ei ole ollut YTJulkL:n 9 §:ssä tai 10 §:ssä
säädettyjä perusteita eikä asiassa ole väitettykään, että
oikeudenkäynnissä olisi ilmaistu muussa laissa salassa pidettäväksi
säädetty tieto, käräjäoikeudella ei ole ollut perusteita määrätä
YTJulkL:n 15 §:n 3 kohdan nojalla suullista käsittelyä pidettäväksi
yleisön läsnä olematta.

Syyttäjä oli perustellessaan vaatimustaan
vedonnut YTJulkL:n 15 §:n 6 kohtaan. Sen mukaan tuomioistuin voi asiaan
osallisen pyynnöstä tai erityisestä syystä muutoinkin päättää, että
suullinen käsittely toimitetaan kokonaan tai tarpeellisin osin yleisön
läsnä olematta, jos rikosasiassa kuullaan henkilöä, joka on erityisen
suojelun tarpeessa ottaen huomioon etenkin hänen henkilökohtaiset
olosuhteensa ja rikoksen laatu. Tällä säännöksellä on pantu täytäntöön
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU rikoksen uhrien
oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä
neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta 23 artiklan 3 kohdan
d) alakohta. Esitöiden mukaan säännös tulee pääasiallisesti
sovellettavaksi silloin, kun rikosasiassa kuullaan erityisen suojelun
tarpeessa olevaa asianomistajaa. Säännöstä voidaan kuitenkin
tarvittaessa soveltaa myös muuhun rikosasiassa kuultavaan henkilöön,
kuten todistajaan, joka esimerkiksi henkilökohtaisten ominaisuuksiensa
vuoksi olisi vastaavan suojan tarpeessa kuin asianomistaja. Tätä
säännöstä on ylipäänsäkin tarkoitettu sovellettavaksi puolustukselle
kuuluvia oikeuksia rajoittamatta ja noudattaen oikeudellista
harkintavaltaa koskevia sääntöjä (HE 66/2015 vp). Hovioikeus katsoo,
ettei rikosasian vastaajan voida säännöksessä tarkoitetuin tavoin katsoa
olevan erityisen suojelun tarpeessa. Säännöksellä on tarkoitus suojella
rikoksen uhria tai muuta vastaavan suojan tarpeessa olevaa henkilöä
eikä säännöstä voida tulkita sen tarkoitusta laajentavasti. Näin ollen
suullista käsittelyä ei olisi voitu määrätä pidettäväksi yleisön läsnä
olematta myöskään YTJulkL:n 15 §:n 6 kohdan nojalla.

Edellä
lausutuilla perusteilla hovioikeus katsoo, että käräjäoikeuden
salassapitomääräys on lakiin perustumaton. Näin ollen salassapitomääräys
on kumottava.

• HelHO:2017:6