Vankilan määräämä erilläänpito ja sijoitusmuutos eivät olleet rangaistuksia, jotka estäisivät syytteen – ne bis in idem

HelHO:2017:4

Pahoinpitely
Ne bis in idem – turvaamistoimenpiteet – sijoittaminen vankilassa

Vankeusvangit A, B ja C olivat
epäiltyinä vankilan ulkoilupihalla 17.12.2014 tapahtuneista
pahoinpitelyistä. Heitä oli epäillyn pahoinpitelyn jälkeen
vankeinhoitoviranomaisen tekemän päätöksen perusteella pidetty erillään
muista vangeista 19.12.2014–2.1.2015. Lisäksi heidät oli 2.1.2015 lukien
sijoitettu vankilan varmuusosastolle. Syyttäjä vaati käräjäoikeudessa
A:lle, B:lle ja C:lle rangaistusta vankilan ulkoilupihalla tehdystä
pahoinpitelystä. A, B ja C vaativat, että syyte tulee jättää ne bis in
idem -periaatteen johdosta tutkimatta, koska heille oli määrätty
vankeinhoitoviranomaisten toimesta rangaistukset.

Vankien
erillään pitämisen ja varmuusosastolle sijoittamisen ei katsottu olevan
sellainen rikosoikeudellinen seuraamus, joka olisi estänyt kahteen
kertaan syyttämistä ja rankaisemista koskevan kiellon (ne bis in idem)
vuoksi syytteiden tutkimisen tuomioistuimessa. Syyte voitiin tutkia ja
A, B ja C tuomittiin rangaistukseen pahoinpitelystä.

• HelHO:2017:4