Lausunto HE-luonnoksesta tieliikennelaiksi

Dnro 08/2017

Lausuntopyyntönne: LVM/417/03/2013, 15.2.2017
LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA TIELIIKENNELAIKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI

Suomen Asianajajaliitolta (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) on pyydetty asiantuntijalausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Asianajajaliitto lausuu seuraavaa.

Liikennerikokset ja seuraamusjärjestelmä: liikennevirhemaksu sekä ajoneuvokohtainen liikennevirhemaksu

Hallituksen esityksessä todetaan sivulla 152: Lainvalmistelussa on ollut rikesakon käytön laajentamisen ohella tarkasteltavana hallintosanktiona toteutettava liikennevirhemaksu sekä ajoneuvokohtainen liikennevirhemaksu. Ne määrättäisiin liikenteenvalvojan, useimmiten poliisin, toimesta. Muutoksenhaun esiasteena olisi maksun määränneelle viranomaiselle tehtävä oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen olisi mahdollista hakea muutosta hallintotuomioistuimelta.

Ajoneuvokohtainen liikennevirhemaksu olisi mahdollista määrätä samalla tavalla kuin ehdollinen rikesakko: se määrättäisiin automaattisessa liikennevalvonnassa ajoneuvoa pysäyttämättä ajoneuvon omistajalle, haltijalle tai tilapäiselle käyttäjälle. Ajoneuvokohtainen virhemaksu muistuttaisi monella tavalla ehdollista rikesakkoa, josta säädetään sakkomenettelylain 3 luvussa.

Lainvalmistelussa on ollut tarkasteltavana myös niin sanottu haltijan vastuu, jolloin rikkomuksesta olisi kokonaisuudessaan vastuussa ajoneuvon omistaja, haltija tai tilapäinen käyttäjä ajoneuvoa varsinaisesti kuljettaneen henkilön sijaan. 

Hallinnollisen seuraamusjärjestelmän yleiset kriteerit

Hallinnollinen seuraamusjärjestelmä ei kuulu rikosoikeudellisen oikeusturvajärjestelmän piiriin. Siitä huolimatta hallinnolliseen sanktioon sovelletaan keskeisiä rikosoikeudellisen järjestelmän oikeusturvatakeita. Seuraamuksista säätäminen ei voi muutenkaan tapahtua ilman rikosoikeudellisen järjestelmän tiedostamista.

Hallituksen esityksessä todetaan sivulla 155: Syyttömyysolettama ja todistustaakan alentaminen. Hallinnollisen sääntelymallin etuna rikosprosessiin verrattuna pidetään prosessuaalista tehokkuutta. Keskeinen hallinnollisen tehokkuuden elementti on niin sanottu käännetty todistustaakka, jolloin rikkomukseen syyllistyneelle asetetaan velvollisuus myötävaikuttaa oman asiansa selvittämiseen.

Kysymys on rikosoikeudellisesti, kriminaalipoliittisesti ja lakiteknisesti olennaisesta muutoksesta, joka tulisi valmistella erikseen oikeusministeriössä. Seuraamuksen nimelle ei tule antaa ratkaisevaa painoa, vaan sen sisällölle.

Kyseenalaista on myös mitä olennaisia etuja liikennevirhemaksulla saavutetaan nykyiseen rikesakkojärjestelmään verrattuna. Rikesakkomenettelyssäkään poliisin ei tarvitse selvittää sakotettavan tuloja. Rikesakon soveltamisalueen laajentaminen mahdollistaisi suuremmassa määrin ehdollisen rikesakkomenettelyn käytön. Kun rikesakon tärkein käyttöalue on liikenteen rikkomukset, niin miksi tästä hyvin toimivasta järjestelmästä luovutaan vain ja nimenomaan ainoastaan liikenteen rikkomusten osalta?

Ajokielto

Ehdotukseen liittyy säännöksiä ajokiellosta oheisseuraamuksena.

Asianajajaliitto on todennut ajokiellosta liittyen sakkomenettelyn soveltamisalan laajentamista valmistelleen työryhmän mietintöön (OM 4/41/2016, 20.12.2016), että ehdotuksen perusteluista poiketen ajokiellolla on myös selkeä rikosoikeudellisen seuraamuksen funktio, vaikka muodollisesti sitä voidaan pitää puhtaasti hallinnollisena asiana. Tosiasiallisesti ajokielto koetaan usein sakkoakin merkittävämpänä kielteisenä seurauksena, ja sen pituudella on asianosaiselle tavallisesti hyvin suuri merkitys. Sen vuoksi menettely tulee instanssista riippumatta luoda niin tehokkaaksi, että ajokielto ja sen pituus pitäisi voida ilman viivytystä saada vielä muutoksenhakuvaiheessakin tutkittavaksi. Todettakoon, että ajokieltoasian tullessa esille käräjäoikeudessa ajokielto katsotaan usein jo kärsityksi, mikä tilanne tosiasiallisesti viittaa siihen, että tuomioistuimen harkintavalta on kuluneen ajan vuoksi kaventunut.

Voimaantulo ja siirtymäsäännös

Liikennevirhemaksujärjestelmä tulisi esityksen mukaan voimaan myöhemmin. Ehdotetun voimaantulosäädöksen mukaan tieliikennelailla kumottaisiin voimassa oleva tieliikennelaki. Siirtymäsäännöksillä mahdollistettaisiin liikenteenohjauslaitteiden käyttöönottaminen määräajassa. Epäselväksi jää silloin, sovelletaanko siirtymäaikana kuitenkin vielä vanhan lain seuraamusjärjestelmää.

Helsingissä 12. huhtikuuta 2017

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Jarkko Ruohola
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI
Asianajaja Herman Ljungberg, Asianajotoimisto Ruoholahti Oy, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu kuljetus- ja liikenneoikeuden asiantuntijaryhmässä.