Luvattomasti maassa oleskelleen perhesiteelle ei annettu merkitystä oleskelulupaa harkittaessa

KHO:2017:41

Ulkomaalaisasia – Oleskelulupa perhesiteen perusteella – Avioliitto – Maahantulokielto – Lain säännösten kiertäminen

Maahanmuuttovirasto ei ollut
myöntänyt A:lle perhesiteen perusteella haettua oleskelulupaa.
Maahanmuuttoviraston mukaan oli perusteltua aihetta epäillä, että A:n
tarkoituksena oli maahantuloa koskevien säännösten kiertäminen
ulkomaalaislain 36 § 2 momentin tarkoittamalla tavalla.

A
oli saapunut Suomeen laittomasti vuonna 2010 tai 2011. A oli hakenut
Suomesta kansainvälistä suojelua vuonna 2012 kun poliisi oli ottanut
hänet kiinni rikoksesta epäiltynä ja hänen maassa oleskeluaan oli
selvitetty. A oli peruuttanut mainitun turvapaikkahakemuksen solmittuaan
avioliiton Suomen kansalaisen B:n kanssa. A oli hakenut oleskelulupaa
perhesiteen perusteella, mutta avioliiton päädyttyä eroon A:lle ei ollut
myönnetty oleskelulupaa. Hänet oli päätetty käännyttää kotimaahansa
Algeriaan ja määrätty viiden vuoden pituiseen maahantulokieltoon. A oli
jatkanut oleskeluaan Suomessa. A solmi uuden avioliiton Suomen
kansalaisen C:n kanssa vuonna 2015 ja oli hakenut tällä perusteella
oleskelulupaa, josta nyt oli kysymys.

A:n valitettua
Maahanmuuttoviraston päätöksestä hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.
Hallinto-oikeus lausui perusteluina muun ohella, että oleskeluluvan
hakemista vuosien laittoman maassa oleskelun jälkeen ja
Maahanmuuttoviraston vuonna 2012 määrätyn maahantulokiellon voimassa
olon aikana voidaan pitää ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentissa
tarkoitettuna maahantulosäännösten kiertämisenä. A oli ilmeisen
tarkoituksellisesti pakoillut saamansa päätöksen tiedoksiantoa ja
jatkanut laitonta maassa oleskelua yli kolme vuotta. Näissä oloissa
sillä, että A:n voitiin katsoa viettävän puolisonsa kanssa sinällään
todellista perhe-elämää, ei ollut ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin
täyttymisen kannalta ratkaisevaa merkitystä.

Hallinto-oikeus
lausui lisäksi, että A:n avioliitto perheenkokoajan kanssa oli kestänyt
tuolloin vasta vähän yli vuoden ja puolisot olivat asuneet yhdessä
syksystä 2014 lukien. A oli oleskellut maassa jo useita vuosia ilman
oleskelulupaa ja suurelta osin laittomasti. Kun lisäksi otettiin
huomioon, että A:n ja C:n oli avioliiton solmiessaan täytynyt ymmärtää,
että perhe-elämän viettäminen Suomessa ei välttämättä ole heille
mahdollista, sekä oleskelulupahakemuksen hylkäämiseen johtanut hakijan
menettely, A:n oleskelulupahakemus oli voitu ulkomaalaislain 66 a §:stä
huolimatta hylätä.

Korkein hallinto-oikeus yhtyi hallinto-oikeuden asiassa esittämiin perusteluihin. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu.

• KHO:2017:41