KHOn presidentti: Lainvalmistelun haasteet eivät rajoitu vain perustuslakiin

“Välillä tuntuu, että virkamieskunnassa osaaminen ja erikoistuminen on pilkottu niin pieniin palasiin, että laajempi näkemys ja osaaminen alkaa olla kateissa.”

Lainvalmistelussa
perustuslaki, siihen paneutuminen ja sen asianmukainen
huomioonottaminen ovat keskeisiä. Vastuullisessa lainvalmistelussa on
kuitenkin muitakin oikeudellisia haasteita kuin vain perustuslaki tai
ihmisoikeudet.

Hallintotuomioistuinpäivässä tänään puhuneen korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Vihervuoren
mukaan tarve ja kyky hahmottaa oikeusjärjestyksen ja sen eri osien
muodostamia kokonaisuuksia ja niiden välisiä oikeudellisia
vuorovaikutussuhteita ovat aivan yhtä tärkeitä.

– Välillä tuntuu,
että virkamieskunnassa osaaminen ja erikoistuminen on pilkottu niin
pieniin palasiin, että laajempi näkemys ja osaaminen alkaa olla
kateissa. Pahimmillaan päädytään kiireen keskellä yksittäisiin palasiin,
jotka aiheuttavat tarkoituksetontakin toimivien oikeudellisten
kokonaisuuksien destruktiota.

Viime vuoden aikana korkein hallinto-oikeus on antanut eri
ministeriöille lukuisia lausuntoja vireillä olevista
lainvalmisteluhankkeista. Osa niistä on annettu korkeimman
hallinto-oikeuden omasta aloitteesta.

– Useampikin lainvalmisteluluonnos on antanut aihetta toiveisiin paremmasta valmistelun tasosta ja vähemmästä kiireestä.

Perustuslain toteutumisen rakenteet kunnossa

Vihervuoren näkemyksen mukaan perustuslain toteutumisen
perusrakenteet ovat sinänsä kunnossa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta
on suorittanut lakien ennakollista valvontaa asianmukaisesti.
Tuomioistuimet ovat omaksuneet hyvin myös perus- ja ihmisoikeuksien
soveltamisen ja perusoikeusmyönteisen tulkintatavan omassa
arkipäivässään.

– Pitäisin
suorastaan onnettomana, jos tämä tehtävä jatkossa monopolisoitaisiin
jollekin yksittäiselle tuomioistuimelle, normaalioikeudenkäynnistä
erillisen ja aikaa vievän ennakkoratkaisupyyntömenettelyn varaan.
Lisäksi usein samankin asian perus- ja ihmisoikeuskysymykset kietoutuvat
toisiinsa niin EU-normistossa, ihmisoikeussopimuksissa kuin
perustuslaissammekin. Kokonaisuuden pilkkominen vielä nykyisestään olisi
itse asioiden kannalta kaikkea muuta kuin hyväksi.

Huolena voimavarojen jatkuva leikkaus

Vihervuori on huolissaan valtiontalouden juustohöylästä, joka leikkaa
hallintotuomioistuinten resursseja vuodesta toiseen. Lainsäätäjän
asettamat tehtävät ihmisten ja yhteisöjen oikeussuojan turvaamisessa ja
ratkaisujen antamisesta ajallaan eivät ole vähentyneet, mutta käytössä
olevat voimavarat ovat pienentyneet.

– Valmius
lisääntyvien turvapaikka-asioiden käsittelylle hallintotuomioistuimissa
on olemassa, mutta kaikkiin muihin asiaryhmiin säästötoimet purevat
entistä vahvemmin. Käsittelyyn on eri asiaryhmissä odotettavissa
hidastumista, mikä ei ole johdonmukaista maan kokonaistalouden kannalta.
Toimiva oikeuslaitos on aito tuottavuustekijä eikä pelkkä kuluerä.

Hallintotuomioistuinpäivä on korkeimman hallinto-oikeuden vuosittain
järjestämä seminaari ajankohtaisista hallintolainkäytön asioista. Tänä
vuonna maakunta- ja Sote-uudistuksiin keskittyvä tilaisuus järjestettiin
15. kerran ja se keräsi ennätysyleisön. Helsingin yliopiston
juhlasalissa pidettyyn seminaariin osallistui lähes 450 kutsuvierasta
hallinto-oikeuksista ja valtionhallinnosta eri puolilta Suomea.

Lainvalmistelun haasteet eivät rajoitu vain perustuslakiin