Esitys käräjäoikeusverkoston uudistamiseksi annettiin eduskunnalle

Esityksen mukaan nykyisten 27 sijaan jatkossa käräjäoikeuksia olisi 20.

Hallitus
on antanut eduskunnalle esityksensä käräjäoikeusverkoston
uudistamiseksi. Tavoitteena on toteuttaa uudistus vuoden 2019 alusta.

Käräjäoikeuspaikkakunnat olisivat Espoo, Helsinki, Hämeenlinna,
Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta,
Maarianhamina, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere,
Turku, Vaasa ja Vantaa.

Uudistuksella yhdistettäisiin Espoon ja Länsi-Uudenmaan
käräjäoikeudet, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan käräjäoikeudet, Oulun ja
Ylivieska-Raahen käräjäoikeudet sekä Kemi-Tornion ja Lapin
käräjäoikeudet. Lisäksi Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiiri jaettaisiin
siten, että sen eteläiset kunnat ja Itä-Uudenmaan, Tuusulan ja Vantaan
käräjäoikeudet yhdistettäisiin, ja Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiirin
pohjoiset kunnat ja Kanta-Hämeen käräjäoikeus yhdistettäisiin.

Käräjäoikeudet nimettäisiin pääosin maakuntien nimien perusteella.
Uudistuksen jälkeen käräjäoikeuksia olisivat siten Ahvenanmaan,
Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin, Itä-Uudenmaan,
Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin,
Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan,
Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen
käräjäoikeudet.

Uudessa käräjäoikeusverkostossa 36 toimipistettä

Käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrää vähenisi nykyisestä 57:stä
36:een. Käräjäoikeuksien 20 hallinnollisen kanslian lisäksi erillisiä
kanslioita jäisi neljälle paikkakunnalle (Hyvinkää, Kemi, Kokkola ja
Ylivieska) ja istuntopaikkoja 12 paikkakunnalle (Inari (Ivalo), Kauhava,
Kittilä, Kuusamo, Nurmes, Porvoo, Raasepori, Rauma, Salo, Savonlinna,
Sodankylä ja Utsjoki).

Uudistuksen seurauksena käräjäoikeus tai kanslia lakkaisi 12
paikkakunnalta. Näistä kolme on hallinnollista kansliaa (Järvenpää,
Porvoo ja Raasepori); ne sijaitsevat eteläisessä Suomessa, jossa
välimatkat ovat pääosin lyhyitä ja liikenneyhteydet hyviä. Porvooseen ja
Raaseporiin jäisi istuntopaikka. Muista kanslioista lakkaisivat
Iisalmi, Kotka, Lohja, Raahe ja Sodankylä, Imatra, Kuusamo, Savonlinna
ja Varkaus. Näitä lakkauttamisia puoltaa osin käsiteltävien asioiden ja
asiakaskäyntien vähäinen määrä. Lisäksi välimatkat muihin
toimipisteisiin jäävät kohtuullisiksi.

Nykyisistä istuntopaikoista lakkautettaisiin 14 (Alajärvi, Alavus,
Kauhajoki, Kemijärvi, Kemiönsaari, Kirkkonummi, Kristiinankaupunki,
Kuhmo, Pieksämäki, Pietarsaari, Pudasjärvi, Suomussalmi, Tornio ja
Uusikaupunki), koska ne ovat vähäisellä käytöllä ja niiden
turvallisuudessa on puutteita. Teknisen varustelutason uudistaminen taas
edellyttäisi käyttötarpeeseen nähden suuria investointeja.

Tavoitteena toimintakykyiset käräjäoikeudet myös tulevaisuudessa

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa käräjäoikeusverkoston rakennetta
niin, että oikeusturvan saatavuus ja lainkäytön laatu voidaan
muuttuvassa toimintaympäristössä turvata tulevaisuudessakin.

Pyrkimyksenä on luoda toiminnallisesti tehokas ja maantieteellisesti
riittävän kattava toimipaikkaverkko. Käräjäoikeuksien toimintakykyä
vahvistettaisiin muodostamalla hallinnollisesti suurempia yksiköitä,
joissa työmäärä ja resurssit voidaan jakaa nykyistä tehokkaammin ja
tasaisemmin. Suuremmissa yksiköissä henkilöstön osaamista ja
ammattitaitoa voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin ja laajemmalla
maantieteellisellä alueella. Oikeudenhoidon kokonaisresurssit voitaisiin
siten jakaa nykyistä tehokkaammin, mikä edistäisi oikeuden saatavuutta
ja kansalaisten yhdenvertaisuutta.

Käräjäoikeuksien riittävän suuren koon lisäksi huomiota on
kiinnitetty myös mm. aluejaon tarkoituksenmukaisuuteen, kielellisiin
oikeuksiin, oikeuden saatavuuteen ja digitalisaation tuomiin muutoksiin.

Käräjäoikeudet ja niiden toimipisteet sijoitettaisiin suurimpiin
väestökeskittymiin. Toiminnot keskitettäisiin yhteen toimipisteeseen,
jollei useamman toimipaikan säilyttäminen olisi esimerkiksi asiamääristä
tai välimatkoista johtuen välttämätöntä.

Muutoksen taustalla monia tekijöitä

Esityksen mukaan oikeudellisen ympäristön monimutkaistuminen
edellyttää tuomioistuinten henkilöstöltä vahvaa yleis- ja
erityisosaamista sekä myös kielellistä ja teknistä osaamista. Meneillään
oleva tuomioistuinlaitoksen henkilöstön ikärakenteesta johtuva
eläköityminen on osaltaan iso muutostekijä.

Tuomioistuinten toiminnalle paineita asettavat myös vallitseva
valtiontaloudellinen tilanne ja sen myötä niukkenevat resurssit.
Tuomioistuinten resursseja on vähennetty merkittävästi viime vuosina.
Tuomioistuinten toimintakyvyn turvaaminen edellyttää uusia tehokkaampia
keinoja järjestää tuomioistuinten toiminta ja johtaa niitä.

Vuonna 2013 laaditussa oikeusministeriön oikeudenhoidon
uudistamisohjelmassa vuosille 2013-2025 ehdotettiin useita erilaisia
toimenpiteitä oikeuslaitoksen toimintakyvyn turvaamiseksi. Ohjelmaa
toteutetaan nyt oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin oikeudenhoidon
kehittämisohjelman 2016 mukaisesti. Käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen
toteuttaminen on yksi näiden ohjelmien keskeisistä hankkeista.

Lisäksi useilla muilla ohjelmien hankkeilla on kiinteä yhteys
käräjäoikeuksissa tehtävään työhön. Vireillä on useita muita
uudistuksia, joilla käräjäoikeuksien työmäärää pyritään vähentämään.
Tavoitteena on, että yhtäältä käräjäoikeuden käsiteltäviksi tulevat
asiat ja toisaalta henkilökohtaisen asioinnin tarve vähenevät.

Käräjäoikeuden käsittelyyn tulevat asiat määräytyisivät
tulevaisuudessa yhä useammin asian laadun ja vaativuuden sekä
oikeusturvan tarpeen mukaan. Esimerkiksi valmisteilla olevilla
summaaristen asioiden eli riidattomien velkomisasioiden käsittelyn
keskittämistä, sakkomenettelyn käyttöalan laajentamista sekä
oikeusprosessien keventämistä koskevilla uudistuksilla on toteutuessaan
huomattava vaikutus käräjäoikeuksissa tulevaisuudessa käsiteltävien
asioiden määriin.

Digitalisaation luomat mahdollisuudet tulee hyödyntää
käräjäoikeuksien toiminnan kehittämisessä. Vireillä olevalla
syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten asian- ja
dokumentinhallinnan kehittämishankkeella eli ns. AIPA-hankkeella sekä
muilla sähköistä asiointia lisäävillä toimenpiteillä, kuten
videoneuvottelun käytön lisäämisellä, on suuri merkitys
tuomioistuinlaitoksen työskentelytapojen muutokselle ja kehittämiselle.

Käräjäoikeusverkostouudistuksen yhteydessä tehtäisiin tarkistuksia
myös tiettyihin käräjäoikeuksiin käsiteltäväksi keskitettyjen
asiaryhmien tuomiopiirijakoon. Näin esimerkiksi merioikeus-,
ryhmäkanne-, ulosottovalitus-, yrityssaneeraus- ja
sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevien käräjäoikeuksien määrä
vähenisi nykyisestä.

Esitys käräjäoikeusverkoston uudistamiseksi annettiin eduskunnalle