VaaHO: Sovintoesityksen tekeminen johti tuomarin esteellisyyteen

VaaHO:2016:9

Tuomarin esteellisyys
Sovintoesitys

Käräjätuomari B on tässä
tapauksessa vasta pääkäsittelypäivän jälkeen tehnyt sovintoesityksen
asianosaisten kanssa sen tekemisestä etukäteen keskustelematta. Tämä
menettelytapa on vaarantanut hänen puolueettomuutensa asian ratkaisijana.

Sovintoesitys on lisäksi
poikennut siitä, missä puitteissa tuomari on asian ilmoittanut ratkaisevansa ja
myös ratkaissut tuomiolla. Tuomioistuimella on kohtuullisen laaja harkintavalta
korvausta määrätessään, mitä osaltaan ilmentää sekin, että käräjätuomari B ei ole
ilmoittanut täsmällistä korvauksen määräytymisperustetta. Tuomarin velvollisuus
on pyrkiä oikeudenkäyntimenettelyssä tapahtuvassa sovinnon edistämisessä
mahdollisimman pitkälle lainmukaiseen ratkaisuun, vaikkakin sovinnon sisältö
lopulta määräytyy asianosaisten tahdon mukaisesti. He saattavat harkinnassaan
kiinnittää huomiota erilaisten riskien välttämiseen ja myös tuomari voi
kiinnittää niihin huomiota.

Asiaa objektiivisesti
tarkasteltaessa ei tässä tapauksessa voida täysin vakuuttua siitä, ettei
käräjätuomari B ilmoittamien summien määräämiseen voida perustellusti epäillä
vaikuttaneen pyrkimys saada sovinto aikaan. Siten ei objektiivisessa
tarkastelussa voida poissulkea sellaisen vaikutelman muodostumista, että
käräjätuomari B olisi pyrkinyt painostamaan asianosaisia tekemään sovinto ja
syrjäyttämään heidän oikeutensa saada asia tuomiolla ratkaistuksi.

Työnantaja A:lle on edellä
kerrotuista syistä syntynyt oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 3 momentissa
tarkoitettu perusteltu epäily tuomioistuimen puolueettomuudesta. Käräjätuomari
B on siten ollut esteellinen toimimaan puheenjohtajana sitä vastaan nyt
ajetussa asiassa.

• VaaHO:2016:9