Lausunto Sijoitusrahastolain uudistaminen -arviomuistiosta

Dnro 59/2016

Lausuntopyyntönne: VM0110:00/2016
LAUSUNTO SIJOITUSRAHASTOLAIN UUDISTAMINEN -ARVIOMUISTIOSTA

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Suomen Asianajajaliitolta (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) lausuntoa Sijoitusrahastolain uudistaminen -arviomuistiosta.

Asianajajaliitto kiittää ministeriötä mahdollisuudesta lausua esitysluonnoksesta.

Suomalaisen sijoitusrahastotoiminnan kilpailukyvyn keskeiset tekijät

Sijoitusrahastotoiminnan kilpailukykyyn muiden sijoitusmuotojen kanssa ja kansainvälisesti vaikuttavat olennaisesti verotusta koskeva sääntely ja veromenettelyt. Tämän lisäksi rahastotoiminnan kilpailukykyä edistävät selkeä ja ennakoitava sääntely sekä riittävä joustavuus toiminnan järjestämisessä etenkin suhteessa toiminnan laajuuteen. Lisäksi rahastotoiminnan kansainväliseen kilpailukykyyn vaikuttavat viranomaisprosessien tehokkuus ja valvonnan uskottavuus.

Luxemburgin ja Irlannin menestyminen rahastotoiminnan sijoittautumispaikkoina osoittaa, että maan tai sen markkinoiden koko ei välttämättä ole ratkaiseva sijoittautumispaikkaa valittaessa. Tulevaisuudessa fyysisen sijaintipaikan merkitys tulee entisestään vähenemään digitalisoitumiskehityksen takia. Tästä syystä kilpailukyvyn kannalta on olennaista keskittyä erityisesti siihen, miten sääntely ja valvontaprosessit tukevat uudessa toimintaympäristössä toimimista. Suomalaisella yhteiskunnalla on muutoin erinomaiset edellytykset toimia teknologisen kehityksen kärjessä myös finanssitoimialalla.

Sijoitusrahastolainsäädäntö nojautuu muutamia poikkeuksia (erityisesti avaintietoesite) lukuun ottamatta EU:n direktiiveihin sen sijasta, että toimintaa olisi säännelty suoraan sovellettavilla asetuksilla. EU on viime vuosina pyrkinyt sääntelemään rahoitusmarkkinoita ennen kaikkea asetusten kautta siten, että jäsenvaltioille ei jätetä liikkumavaraa sääntelyn sopeuttamisessa. Tämä kehitys on johtanut yhden koon ratkaisuihin, jotka ovat Suomen markkinoiden kannalta useimmiten epäedullisia. Kilpailukyvyn varmistamiseksi sijoitusrahastojen EU-sääntely on jatkossakin syytä pyrkiä pitämään direktiivimuotoisena.

Kansainvälisestä käytännöstä poikkeavat vaatimukset tai menettelyt heikentävät kilpailukykyä, ellei niitä ole erityisesti suunniteltu parantamaan toiminnan edellytyksiä. Säilytystoiminnan järjestäminen on muodostumassa Suomessa keskeiseksi pullonkaulaksi, mutta säilytystoimintaa koskeva sääntely on yleiseurooppalaista. Tältä osin kilpailun lähtökohdat ovat siten tasavertaisemmat kuin niissä tilanteissa, joissa kansallinen harkinta on mahdollista. Arviomuistiossa on nostettu tarkastelun kohteeksi sijoitusrahastojen yksinomainen oikeudellinen muoto sekä osuustodistuksia ja osuudenomistajaluetteloa koskevat kansalliset säännökset. Asianajajaliiton käsityksen mukaan näitä kysymyksiä on syytä arvioida myös kilpailukykyisyyden näkökulmasta.

Asianajajaliitto kannattaa vaihtuvapääomaisen sijoitusyhtiön (SICAV) toteutusmahdollisuuksien selvittämistä jatkovalmistelussa siitä näkökulmasta, että tällä pyrittäisiin parantamaan rahastotoiminnan kilpailukykyisyyttä.

Finanssiteknologian hyödyntäminen rahastotoiminnassa

Finanssiteknologian kehitys on nopeaa ja laaja-alaista. Sääntelyssä ja viranomaistoiminnassa teknologian kehityksen kohteiden ennakoiminen ei välttämättä tuota parasta lopputulosta, koska tämä voi rajoittaa kehitystä muilla osa-alueilla. Sääntelyn kehityksessä olisikin syytä varautua teknologisiin parannuksiin ja innovaatioihin joustavuudella ja avoimuudella.

Esimerkiksi lohkoketjuteknologia (block chain) antaa yhtäältä mahdollisuuden käsitellä omistus- ja transaktiotietoja instituutioista riippumatta, mutta se parantaa toisaalta myös instituutioiden mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa. Kasvuyritysten ja finanssiteknologian pioneerien lisäksi myös rahoitusmarkkinoiden perinteiset toimijat ovat alkaneet panostaa teknologian mahdollisuuksien selvittämiseen. Sääntelyssä on syytä varautua siihen, että omistus- ja transaktioprosessille voidaan esittää toimivia ja luotettavia mutta nykyistä paljon tehokkaampia malleja. Tällöin sääntelyn olisi hyvä tunnistaa tällainen teknologia ja mahdollisuuksien mukaan vahvistaa sen käyttöedellytyksiä. Erityisesti fyysisiin arvopapereihin tai tietyllä menetelmällä pidettäviin osuudenomistajaluetteloihin perustuva sääntely ei palvele tätä kehitystä.

Myös maksuliikenne tulee lähivuosina todennäköisesti muuttumaan nopeasti, kun maksupalveludirektiivin uudistus (PSDII) antaa mahdollisuuden erilaisten teknologioiden kehittämiseen. Säilytysyhteisöjen roolia ja velvollisuuksia sijoitusrahastojen maksuliikenteessä on viimeisimmissä uudistuksissa korostettu kiinnittämättä huomiota maksujärjestelmien nopeaan kehitykseen. Sekä kansallisessa että EU-lainsäädännössä on syytä arvioida, miten maksujärjestelmiä ja sijoitusrahastoja koskeva sääntely on parhaiten sovitettavissa yhteen.

Finanssiteknologian hyödyntäminen osuudenomistajan informoinnissa

Rahasto-osuuksien omistajien hallinnointioikeuksien varmistaminen muodostaa huomattavan osan sijoitusrahastojen sääntelystä suhteessa näiden oikeuksien käytön aktiivisuuteen käytännössä. Sijoitusrahastolainsäädännössä on syytä pyrkiä parantamaan sijoittajien luottamusta rahastotoimintaan ja ehkäisemään väärinkäytöksiä valvonnan edellytysten ja tehokkuuden varmistamisella. Osuudenomistajien edellytykset valvoa rahastoyhtiötä päämiehen asemassa ovat joka tapauksessa käytännössä rajalliset. Hallintoa koskevaa sääntelyä voidaankin pitää ennakkoestävänä, kun rahastoyhtiöiden on otettava huomioon ulkopuoliset tahot hallinnointia järjestettäessä. Sääntelyn toimivuutta suhteessa käytäntöön ja kilpailukykyyn on kuitenkin syytä arvioida jatkovalmistelussa.

Asianajajaliiton käsityksen mukaan finanssiteknologiaa käyttämällä voidaan helpottaa ja tehostaa sijoitusrahastojen ja rahastoyhtiöiden läpinäkyvyyttä sekä osuudenomistajien informointia ja tiedonsaantia. Fyysisen läsnäolon tai tietyn muotoisten fyysisten asiakirjojen vaatimista olisi syytä pyrkiä välttämään, koska nämä useimmiten hidastavat kehitystä.

Tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa esitetään silloin tällöin kevyesti harkittuja ja heikosti perusteltuja väitteitä ja vaatimuksia sijoitustoiminnan läpinäkyvyydestä ja omistuksen avoimuudesta. Tämän paineen allakin sääntelyn tulee aina perustua huolelliseen harkintaan ja vaikutusarviointiin.

Sääntelyn sujuvoittaminen ja sääntelyn purku

Sijoitusrahastolaki ja siihen liittyvä sääntely on AIFM-direktiivin voimaan saattamisen jälkeen muodostunut suhteellisen vaikeaselkoiseksi kokonaisuudeksi erityisesti erikoissijoitusrahastojen osalta. Niihin sovelletaan pääosin vaihtoehtorahastojen hoitajista annettua lakia ja osittain sijoitusrahastolakia siten, että kokonaisuus ei aina toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Asianajajaliitto kannattaa lainsäädännön täsmentämistä ja selkeyttämistä erikoissijoitusrahastojen toiminnan osalta. Arviomuistiossa esitetyt ratkaisuvaihtoehdot ovat varteenotettavia.

Erikoissijoitusrahastojen toiminnan mahdollisuuksia on pyrittävä parantamaan vaarantamatta kuitenkaan niiden asemaa verotuksen kannalta. Erikoissijoitusrahastojen sijoitusrajoitusten mielekkyyttä on syytä arvioida uudelleen.
Osuudenomistajan aseman järjestäminen ja luottamus toiminnan järjestämiseen
Asianajajaliitto viittaa tässä yhteydessä siihen, mitä liitto on edellä todennut osuudenomistajien hallinnointioikeuksista sekä finanssiteknologian hyödyntämisestä osuudenomistajan informoinnissa.

Arvonlaskennan oikeellisuuden tarkistaminen
Asianajajaliiton näkemyksen mukaan arvonlaskennan oikeellisuus on yksi rahastosijoittajien suojan ja luottamuksen perusteista. Sääntelyssä tulee pyrkiä siihen, että tämä luottamus säilytetään. Uusi teknologia mahdollistaa entistä tehokkaampia ja joustavampia tapoja laskennan järjestämiseen. Jatkovalmistelussa voidaan arvioida, onko kuusi kertaa vuodessa tapahtuva, tilintarkastajien suorittama arvonlaskennan oikeellisuuden tarkastus edelleen oikeasuhtainen ja tehokkain tapa tämän sijoittajien kannalta olennaisen toiminnon valvomiseksi.

Sijoitusrahastolain käsitteet

Asianajajaliitto kannattaa rahastoja koskevien käsitteiden uudelleen tarkastelua. Tässä yhteydessä on syytä myös arvioida uudelleen käsitteiden oikeusvaikutuksia. Esimerkiksi kiinteistörahastolaissa käsite ”kiinteistörahasto” on varattu rangaistuksen uhalla ainoastaan tuon lain mukaisesti hyväksytyille rahastoille. Käytännössä kiinteistörahastolain alaiset rahastot ovat jääneet harvalukuisiksi poikkeuksiksi, kun taas kiinteistöomaisuuteen sijoittavat sijoitusrahastot, erikoissijoitusrahastot ja vaihtoehtorahastot ovat yleistyneet.

Muut kehittämistarpeet

Asianajajaliitto katsoo, että rahastomuotoista sijoitustoimintaa koskevassa sääntelyssä on syytä kiinnittää erityistä huomiota viranomaistoiminnan jouhevuuteen ja tehokkuuteen siten, että viranomaisella on käytännössä mahdollisuus toimia tavoitteiden mukaisesti. Toimilupa-, lupa-, rekisteröinti-, ilmoitus- ja tiedonantovelvollisuuksia määriteltäessä tulee ottaa huomioon Finanssivalvonnan mahdollisuudet ottaa vastaan ja käsitellä hakemuksia ja ilmoituksia tehokkaasti.

Helsingissä joulukuun 14. päivänä 2016

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Jarkko Ruohola
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI Asianajaja Janne Lauha, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy, Helsinki

Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu Asianajajaliiton arvopaperimarkkina- ja rahoitusoikeuden asiantuntijaryhmässä.