Uusi sakkomenettely käyttöön joulukuun alusta
18.11.2016 | OikeusuutisetSyyttäjät eivät enää vahvista poliisin kirjoittamia sakkoja eräissä tavallisimmissa rikkomuksissa
Tasavallan presidentin on tarkoitus
perjantaina 18. marraskuuta vahvistaa laki, jonka mukaan sakkomenettely
otetaan käyttöön 1.12.2016. Uudistukseen liittyvä lainsäädäntö on
hyväksytty jo vuonna 2010, mutta sen voimaanpanoa lykättiin odottamaan
poliisin asianhallintajärjestelmien uudistamista.Sakkomenettelyn
uudistamisella karsitaan syyttäjien suureksi paisunutta työmäärää, jotta
he voivat keskittyä vaativampien asioiden ratkaisemiseen.
Selvissä asioissa sakkorangaistus suoraan poliisilta
Sakkomenettelyssä
tietyissä tavallisissa rikosasioissa sakkoja ei viedä enää syyttäjän
vahvistettavaksi, vaan päätöksenteko siirtyy poliisille. Jatkossa
poliisi voi määrätä liikenteeseen liittyvästä rikkomuksesta tai
näpistyksestä enintään 20 päiväsakon sakkorangaistuksen. Muissa
tapauksissa rangaistus menee edelleen syyttäjän vahvistettavaksi.
Tähän
asti poliisi on antanut epäillylle sakkolapun eli
rangaistusvaatimuksen, jonka syyttäjä on myöhemmin vahvistanut. Jatkossa
poliisin antama sakkomääräys on näissä asioissa lopullinen päätös.
Poliisin lisäksi sakon voi määrätä myös tulli- tai rajavartiomies.
Sakottaminen
muuttuu myös siten, että rikesakosta tulee joulukuun alusta ainoa
mahdollinen rangaistus niistä rikkomuksista, joiden rangaistukseksi se
on säädetty. Nykyisin rikesakko on päiväsakkojen vaihtoehto. Uudistus
edistää sakotettavien yhdenvertaista kohtelua ja selkeyttää
rangaistusjärjestelmää.
Enemmän vaikutusmahdollisuuksia menettelytavan valintaan
Uudistus parantaa oikeusturvaa ja lisää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia menettelytavan valintaan.
Jatkossa kaikkiin tuomioistuimen ulkopuolella määrättyihin sakkoihin saa hakea muutosta valittamalla käräjäoikeuteen.
Sakkomenettelyn
käyttö edellyttää lisäksi, että rikkomuksesta epäilty antaa menettelyyn
suostumuksensa. Suostumuksen antaminen merkitsee, että epäilty
tunnustaa teon ja hyväksyy määrättävän seuraamuksen. Tähän asti asian
saaminen perusteellisempaan käsittelyyn on vaatinut esimerkiksi
rangaistusvaatimuksen vastustamista kirjallisesti.
Jos epäilty ei
anna suostumustaan, hänelle annetaan silti tiedoksi sakkoa tai
rikesakkoa koskeva rangaistusvaatimus. Suostumus voidaan antaa vielä
maksamalla sakko rangaistusvaatimuksen mukaisesti tai rikesakko 30
päivän kuluessa.
Suostumuksen antamatta jättäminen ei merkitse,
että epäilty välttyy rikosvastuulta. Jos suostumusta ei anneta, asia
käsitellään tavallisessa rikosasioiden käsittelyjärjestyksessä. Tällöin
poliisi suorittaa esitutkinnan mahdollisine kuulusteluineen ja asia
käsitellään syyteharkinnan jälkeen käräjäoikeudessa. Suostumuksen
antamatta jättäjän on siis syytä varautua tuomioistuinkäsittelyyn samoin
kuin siihen, että tuomioistuimen määräämä maksamaton sakko voidaan
muuntaa vankeudeksi. Sakkomenettelyssä määrättyä sakkoa ei voida muuntaa
vankeudeksi. Tuomioistuimessa korvattavaksi voi tulla myös
todistelukustannuksia.
Muutokset eivät koske automaattista
liikennevalvontaa. Näissä tapauksissa rikesakko tulee edelleen
maksettavaksi, jollei henkilö vastusta sen määräämistä.
Soveltamisalaa aiotaan laajentaa
Oikeusministeriön
asettama työryhmä selvittää parhaillaan sakkomenettelyn soveltamisalan
laajentamista. Taustalla on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan
sakkomenettelyyn siirretään rikosasiat, joista voi seurata sakkoa tai
vankeutta enintään kaksi vuotta. Nykyisin sakkomenettelyssä voidaan
määrätä sakko rikkomuksesta, josta on säädetty rangaistukseksi enintään
kuusi kuukautta vankeutta. Sakkomenettelyssä ei kuitenkaan jatkossakaan
voisi määrätä sakkoa ankarampaa seuraamusta. Työryhmän määräaika päättyy
marraskuun lopussa.