Rikosuhrimaksu käyttöön joulukuun alusta
18.11.2016 | OikeusuutisetRikosuhrimaksun on velvollinen maksamaan täysi-ikäisenä rikoksen tehnyt henkilö, jolle määrätään rangaistus sellaisesta rikoksesta, josta voi saada vankeusrangaistuksen.
Rikoksentekijän
maksettavaksi aletaan 1. joulukuuta 2016 lähtien määrätä
rikosuhrimaksu, kun laki rikosuhrimaksusta tulee voimaan. Säännöksiä
sovelletaan lain voimaantulon jälkeen tehtyihin rikoksiin. Maksulla
vahvistetaan rikoksen uhrien tukipalveluihin kohdennettavaa valtion
rahoitusta.
Rikosuhrimaksun on velvollinen maksamaan täysi-ikäisenä
rikoksen tehnyt henkilö, jolle määrätään rangaistus sellaisesta
rikoksesta, josta voi saada vankeusrangaistuksen. Maksu määräytyy
rangaistusasteikon perusteella riippumatta siitä, onko rikoksella uhria.
Maksun suuruus on 40 euroa, jos teosta säädetty ankarin rangaistus on
enintään kuusi kuukautta vankeutta, ja 80 euroa, jos säädetty ankarin
rangaistus on yli kuusi kuukautta vankeutta.
Pääosan
rikosuhrimaksuista arvioidaan tulevan liikennerikoksista.
Liikenneturvallisuuden vaarantamiseksi katsotusta ylinopeudesta
rikosuhrimaksu on 40 euroa. Törkeästä liikenneturvallisuuden
vaarantamisesta (esim. huomattavasta ylinopeudesta) maksu on 80 euroa.
Rikesakolla rangaistavista rikkomuksista ei määrätä rikosuhrimaksua.
Rikosuhrimaksun
suorittamiseen ovat velvollisia myös oikeushenkilöt eli yritykset tai
yhteisöt, jotka on tuomittu yhteisösakkoon. Yhteisösakkoja tuomitaan
lähinnä työturvallisuusrikoksista. Oikeushenkilölle määrättävä
rikosuhrimaksu on 800 euroa.
Rikosuhrimaksu määrätään rikosasian
käsittelyn yhteydessä eikä siihen liity harkintaa. Maksu määrätään myös
rikoksista, joita ei käsitellä tuomioistuimessa. Tällöin maksun määrää
poliisi tai syyttäjä sakon antamisen yhteydessä. Jos asia käsitellään
oikeudessa, tuomioistuin määrää rikosuhrimaksun rangaistukseen
tuomitessaan. Maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta vain
samalla kuin varsinaiseen rangaistukseen.
Rahoitusta uhrien tukipalveluihin
Rikoksentekijöiltä
perittävän maksun tarkoituksena on vahvistaa valtion rahoitusta
rikoksen uhrien tukipalveluihin. Maksulla kerätyistä varoista on
arvioitu kertyvän uhrien tukipalveluihin käytettäväksi noin 4,5
miljoonaa euroa vuodessa, kun otetaan huomioon maksujen periminen ja
hallinnolliset kulut.
Rahoitus osoitetaan muun muassa
Rikosuhripäivystyksen toimintaan sekä uuteen lähisuhdeväkivallan uhrien
tukipuhelimeen, jonka perustaminen on vireillä Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksessa. Uhrien tukipalveluiden järjestämistä edellyttävät EU:n
uhridirektiivi ja Istanbulin sopimus.