Lausunto Haagin yleissopimuksesta tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla

Dnro 52/2016

Lausuntopyyntönne: OM 1/851/2016, 28.9.2016

HAAGIN YLEISSOPIMUS TUOMIOIDEN TUNNUSTAMISESTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA SIVIILI- JA KAUPPAOIKEUDEN ALALLA

Oikeusministeriö on pyytänyt 28.9.2016 päivätyllä kirjeellään Suomen Asianajajaliitolta (jäljempänä ” Asianajajaliitto”) lausuntoa Haagin yleissopimuksesta tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla.

Lausuntonaan Asianajaliitto esittää seuraavaa:

1. Lausunnon kohteena oleva aineisto

Lausuntopyynnön kohteena oleva aineisto sisältää erityiskomission kesäkuussa 2016 käymien neuvottelujen pohjalta laaditun tarkistetun luonnosasiakirjan, johon on muokkausmerkintöjen muodossa tehty muutoksia alkuperäiseen tuomioyleissopimusluonnokseen.

Lisäksi aineistoon sisältyy alkuperäinen yleissopimusluonnos sekä siihen liittyvä ns. Permanent Bureaun laatima taustamuistio huhtikuulta 2016.

2. Yleistä sopimusluonnoksen rakenteesta

Yleissopimusluonnos on perusrakenteeltaan selkeä. Ensin määritellään soveltamisala ja poikkeukset siitä sekä sen jälkeen yleiset edellytykset tunnustamiselle ja täytäntöönpanolle. Tämän jälkeen luetellaan yksinomaiset tunnustamis- ja täytäntöönpanoperusteet sekä kieltäytymisperusteet.

Asianajajaliitto pitää tätä perusrakennetta sinänsä selkeänä ja hyvänä, mutta toteaa samalla, että perusedellytyksiä koskeva 5 artikla yli 20 alakohtineen (a-o) on ehkä turhan laaja ja monimutkainen. Tämän keskeisen artiklan keventämistä ja selkeyttämistä olisi syytä pohtia, mikäli mahdollista.

Lopuksi säännellään muun muassa vaadittavista asiakirjoista ja itse menettelystä, joiden osalta olisi jäljempänä todetun mukaisesti ehkä syytä tarkentaviin määräyksiin.

3. Yksityiskohtaisia huomioita

3.1. Tuomion ja tuomioistuimen määritelmistä

Asianajajaliitto kiinnittää tältä osin huomiota siihen, että väliaikaiset turvaamistoimet on nimenomaisesti jätetty pois tuomion määritelmästä 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa. Tämä ratkaisu poikkeaa esimerkiksi ns. Bryssel I -asetuksen (EU N:o 1215/2012) määritelmästä, jossa myös turvaamistoimet on rinnastettu tuomioihin (lukuun ottamatta ex parte -määräyksiä). Tältä osin olisi syytä pohtia tämän poikkeavuuden merkitystä ottaen huomioon muun muassa turvaamistoimien laaja käyttö.

Edelleen olisi syytä kiinnittää huomiota siihen, että sopimusluonnoksen tuomioistuinmääritelmä samassa 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa saattaa pitää sisällään myös sellaisia yksiköitä, joita kotimaisessa oikeuskulttuurissa ei voida välttämättä katsoa luettavaksi riippumattomiin tuomioistuimiin.

3.2. Sopimuksen täyttöpaikasta

Sopimusluonnoksen 5 artiklan 1 kohdan g alakohdassa käsitellään sopimuksen täyttöpaikkaa. Tältä osin on syytä ottaa huomioon myös mahdolliset internetin kautta tapahtuvat suoritukset ja tarvittaessa täydentää kyseistä artiklaa tältä osin.

3.3. Tunnustamismenettelystä ja täytäntöönpanosta tarkemmin

Menettelykysymyksistä ei säännellä sopimusluonnoksessa tarkemmin. Asianajajaliiton näkemyksen mukaan olisi syytä harkita, josko tunnustamisen ja täytäntöönpanon eri vaiheista olisi syytä säännellä myös tällä tasolla tarkemmin eikä jättää kaikkia menettelyä koskevia yksityiskohtia kansallisen lainsäädännön varaan. Luonnostekstissä ei esimerkiksi tarkemmin määritellä, mitä sisältyy itse tunnustamismenettelyyn.

Tarkemmilla menettelysäännöksillä luodaan myös paremmat mahdollisuudet yhtenäisille käytännöille ja tulkinnoille, mikä lienee koko yleissopimuksen tarkoitus.

3.4. Vahingonkorvauksesta

Sopimusluonnoksen 9 artiklan mukaan tunnustamisen tai täytäntöönpanon kieltoperusteena voi olla se, että tuomiossa määrätään ns. rangaistusluonteisesta vahingonkorvauksesta, joka ei liity todelliseen aiheutuneeseen vahinkoon. Tältä osin on syytä huomioida, että esimerkiksi sopimussakkomääräykset saattavat mahdollisesti kuulua sopimusluonnoksen sanamuodon mukaan kieltoperusteeksi tulkittavien korvauksien ryhmään. Tältä osin saattaa olla tarvetta poissulkea kyseiset korvaukset kieltoperusteiden joukosta.

3.5. Suhde muihin sopimuksiin ja määräyksiin

Sopimusluonnoksessa ei oteta kantaa siihen, miten muita vastaavia kansainvälisiä sopimuksia ja määräyksiä (esimerkiksi EU:n sisäisiä määräyksiä, kuten edellä mainittua Bryssel I -asetusta) tulisi soveltaa suhteessa sopimusluonnoksen mukaiseen yleissopimukseen. Näistä kysymyksistä olisi hyvä määrätä nimenomaisesti yleissopimuksessa.

Helsingissä lokakuun 24. päivänä 2016

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Jarkko Ruohola

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI

Asianajaja Kenneth Svartström, Lexia Asianajotoimisto Oy, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu siviiliprosessioikeuden asiantuntijaryhmässä.