Lausunto asetuksesta Tullin rikostorjunnan salaisista pakkokeinoista ja salaisista tiedonhankintakeinoista

Dnro 48/2016

Lausuntopyyntönne: VM/1140/03.01.01/2016, 15.9.2016
ASETUS TULLIN RIKOSTORJUNNAN SALAISISTA PAKKOKEINOISTA JA SALAISISTA TIEDONHANKINTAKEINOISTA

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) on saanut valtionvarainministeriöltä 15.9.2016 päivätyn lausuntopyynnön koskien luonnosta asetukseksi tullin rikostorjunnan salaisista pakkokeinoista ja salaisista tiedonhankintakeinoista. Asianajajaliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu luonnoksen johdosta seuraavaa:

1.6.2015 tuli voimaan laki rikostorjunnasta tullissa. Uudella Tullin rikostorjuntalailla säädetään Tullin rikostorjunnan nykyisistä toimivaltuuksista. Lailla laajennettiin Tullin valtuuksia salaisten pakkokeinojen ja salaisten tiedonhankintakeinojen käyttöön, jotka tähän saakka ovat olleet yksinomaan poliisin instrumentteja. Tullin rikostorjuntalaki liittyy läheisesti 1.1.2014 voimaan tulleeseen esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain kokonaisuudistukseen.

Käsillä olevalla asetusluonnoksella annetaan tarkempia säännöksiä Tullin salaisten pakkokeinojen ja salaisten tiedonhankintakeinojen käytännön järjestämisestä, valvonnasta, toimenpiteiden kirjaamisesta sekä valvontaa varten annettavista selvityksistä. Merkityksellistä Tullin salaisten pakkokeinojen- ja salaisten tiedonhankintakeinojen lisäämisen kannalta on, että peitetoiminnan ja valeoston käytännön toteutuksesta vastaa edelleen poliisi – Tullin pyynnöstä. Lukuun ottamatta tietoverkossa tapahtuvaa peitetoimintaa ja valeostoa.

Salaisia pakkokeinoja ja salaisia tiedonhankintakeinoja koskevien valtuuksien lisääminen tulliviranomaisille esitutkintaviranomaisina on sinänsä perusteltua. Salaiset pakkokeinot ja salaiset tiedonhankintakeinot ovat haastavia valvoa ja niiden käyttö edellyttää yhteisesti määriteltyjä täsmällisiä rajoja sille, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Laillisuusvalvonnan näkökulmasta paras keino huolehtia käytettyjen salaisten pakkokeinojen ja salaisten tiedonhankintamenetelmien hyväksyttävyydestä on niiden yksityiskohtainen kirjaaminen. Kuten lausuntoluonnoksessa on todettu, suoritettujen toimenpiteiden pöytäkirjaaminen parantaa paitsi esitutkintaa suorittavan virkamiehen myös valvonnan kohteen ja jopa kolmansien henkilöiden oikeusturvaa. Pöytäkirjaamisen tulisi tapahtua mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja viipymättä.

Tulevassa asetuksessa on tarkoitus täsmentää pöytäkirjaamisen määräaikaa. Pöytäkirja olisi laadittava viimeistään 30 päivän kuluessa salaisen pakkokeinon tai salaisen tiedonhankintakeinon käytön lopettamisesta. Merkityksellistä on, että pöytäkirjan laatimisvelvoitteen määräaika koskee ainoastaan pöytäkirjan valmiiksi saattamista ns. tulostettavaan muotoon. Käytännössä tavoiteltavaa on, että varsinaiset toimenpiteet kirjattaisiin tietojärjestelmään saman tien.

Esitutkinnasta- ja pakkokeinolain osalta vastaava 30 päivän määräaika on muutettu joustavuuden lisäämiseksi lokakuun 2016 alusta 90 päivään. Pöytäkirja tulee laatia heti ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään 90 päivän kuluessa salaisen pakkokeinon tai salaisen tiedonhankintakeinon lopettamisesta. Lainsäädännön yhtenäisyyden vuoksi 90 päivän pidennetyn määräajan tarpeellisuutta on toki syytä tarkastella myös tässä yhteydessä. Tulliviranomaisten osalta arviomuistiossa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, joiden vuoksi määräajan pidentäminen olisi Tullin osalta perusteltua. Ainoastaan tilanteissa, joissa kirjaaminen on käytännön syistä mahdotonta, tulisi pöytäkirja voida laatia yli 30 päivää toimenpiteiden lopettamisen jälkeen. Mikäli pöytäkirjan laatiminen viivästyy 30 päivästä, tulisi viivästymiselle olla aina erityinen syy, joka on voitava objektiivisesti perustella.

Huomioitava on, ettei asianosaisen tiedonsaantioikeus ole riippuvainen asetustasolla säädetystä määräajasta, joka koskee pöytäkirjan laatimisen aikataulua.

Sinänsä nyt lausuntokierroksella oleva luonnos on pöytäkirjaamisen ja selvitysten vaadittavan sisällön osalta varsin tekninen.

Helsingissä 28. päivänä lokakuuta 2016

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Jarkko Ruohola
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI
Asianajaja Mervi Salo, Asianajotoimisto Mervi Salo, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmässä.