Lakivaliokunnan mietintö avustajadirektiivin aiheuttamista muutoksista esitutkintalakiin

5.10.2016 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

Avustajan rooli kuulustelussa laajenee.

. . . Ehdotetusta säännöksestä ilmenee, että jos epäilty ei halua käyttää
oikeuttaan avustajaan, esitutkintaviranomaisen on tarvittaessa
varmistettava, että epäillyllä on riittävät tiedot häntä koskevan
rikosepäilyn sisällöstä, hänen oikeudestaan olla myötävaikuttamatta
rikoksensa selvittämiseen ja oikeudestaan käyttää avustajaa
esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä.

. . . Esityksessä ehdotetaan
tiukennettaviksi edellytyksiä, joilla epäillyn avustajan läsnäolo
kuulustelussa voidaan kieltää. Voimassa olevan lain mukaan avustajan
läsnäolo kuulustelussa on mahdollista kieltää painavista
rikostutkinnallisista syistä (esitutkintalain 7 luvun 12 §). Nyt
ehdotetaan, että avustajan läsnäolo saadaan kieltää vain, jos se on
välttämätöntä rikoksen selvittämisen merkittävän vaarantumisen
estämiseksi. Valiokunnan
kuulemat esitutkintaviranomaiset ovat tuoneet esiin, että edellytys
rikoksen selvittämisen “merkittävästä” vaarantumisesta on tarpeettoman
korkea ja rajoittaa viranomaisten harkintavaltaa ja
toimintamahdollisuuksia. Esitutkintaviranomaisten mukaan riittävää
tulisi olla, että avustajan läsnäolon kieltäminen on välttämätöntä
rikoksen selvittämiseksi. Saamansa
selvityksen perusteella lakivaliokunta toteaa, että ehdotettu sanamuoto
vastaa direktiivin vaatimuksia. Direktiivin mukaan avustajan läsnäolon
kieltäminen edellyttää, että se on tapauksen erityisolosuhteet huomioon
ottaen perusteltua pakottavasta syystä ja että tutkintaviranomaisten on
välttämätöntä toteuttaa välittömiä toimia, jotta estetään
rikosoikeudellisten menettelyjen merkittävä vaarantuminen (3 artiklan 6
kohdan b alakohta). Lisäksi poikkeuksen soveltaminen ei saa ylittää
sitä, mikä on välttämätöntä (8 artiklan 1 kohta). Edellä esitetyn
valossa direktiivissä ei tältä osin ole kansallista liikkumavaraa, joten
direktiiviä lievempien edellytysten säätäminen ei ole mahdollista.

. . . Myös poliisin säilyttämien
henkilöiden kohtelusta annetun lain säännöksiä ehdotetaan
tiukennettavaksi siten, että vapaudenmenetyksestä ilmoittamista
pidätetyn tai kiinni otetun läheiselle voidaan lykätä vain, jos se on
välttämätöntä rikoksen selvittämisen merkittävän vaarantumisen
estämiseksi (2. lakiehdotuksen 2 luvun 2 §:n 2 mom.). Nykyisin tämä on
mahdollista, jos ilmoittamisesta on erityistä haittaa rikoksen
selvittämiselle. Valiokunnan
asiantuntijakuulemisissa on tuotu esiin vastaavaa arvostelua kuin
avustajan läsnäolon kieltämisen edellytyksiä koskeviin tiukennuksiin.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettu sanamuoto vastaa
kuitenkin tältäkin osin direktiivin vaatimuksia. Vapaudenmenetyksestä
ilmoittamisen lykkääminen edellyttää direktiivin mukaan, että se on
tapauksen erityisolosuhteet huomioon ottaen perusteltua pakottavasta
syystä ja että on kiireellinen tarve estää tilanne, jossa
rikosoikeudelliset menettelyt voisivat merkittävästi vaarantua (5
artiklan 3 kohdan b alakohta). Poikkeuksen soveltaminen ei myöskään saa
ylittää sitä, mikä on välttämätöntä (8 artiklan 1 kohta). Ehdotettua
sanamuotoa ei siten ole mahdollista lieventää.