Ministeri Jari Lindströmin oikeudenhoito-ohjelma

1. kansalaisten oikeusturvasta huolehtiminen. 2. rikollisuuden vähentäminen. 3. ydintehtävien kehittäminen. 4. EU-vaikuttaminen

Ministeri blogissaan:

Hallitusohjelmassa on määritelty kivijalkahankkeeksi oikeudenhoidon uudistamisohjelman toteuttaminen. Olemme käyneet ohjelmakokonaisuuden läpi ministeriössä ja koonneet siitä oikeudenhoidon kehittämisohjelman. Se sisältää myös muita kuin aiemmassa ohjelmassa mainittuja hankkeita.

Oikeusministeriön hallinnonalalla vaikuttavat ihan samat trendit kuin muuallakin yhteiskunnassa. Budjettineuvottelut ovat juuri käynnissä ja niukkuuttahan niissä jaetaan. Väestö ikääntyy , mikä näkyy meillä henkilökunnan eläköitymisbuumina. Oikeusvaltion toimintaa ei kuitenkaan voida vaarantaa vetoamalla rahapulaan tai tuomarikunnan ikääntymiseen. Samalla digitalisaatio tuo mahdollisuuksia, mutta edellyttää meiltä paljon kehittämistyötä, niin teknisesti kuin työtavoissa.

Tässä neljän pilarin ohjelmassa on priorisoitu ne asiat, jotka tällä hallituskaudella pyritään tekemään. Hankkeita on paljon. Ensimmäinen pilari on kansalaisten oikeusturvasta huolehtiminen. Sieltä nostan esimerkkinä muutaman keskeisen. Oikeusapua kehitetään yhä enemmän digitaaliseen suuntaan. Tulemme pilotoimaan chat-palvelua ja erilaisten etäpalvelujen käyttöä laajennetaan. Voisiko asiakas tavata oikeusavustajan jatkossa kotoaan käsin?

Toinen pilari keskittyy rikollisuuden vähentämiseen. Rikoksentorjuntaohjelma on juuri jo lausuntokierroksella, lisäksi valmisteilla on korruption vastainen strategia. Ensikertalaisuussäännöksiä tullaan tarkistelemaan. Itse pidän tärkeänä myös tutkimusta, jossa selvitetään, vastaavatko rangaistukset kansalaisten oikeustajua. Tutkimusta tehdään parhaillaan ja tuloksia saadaan ensi vuonna.

Kolmannessa pilarissa keskitytään ydintehtäviemme kehittämiseen. Tämä onkin iso savotta. Käytännössä meillä on hallinnonalalla rakenneuudistuksia oikeastaan kaikkien osalta käynnissä. Ja samalla massiivinen toiminnan digitalisointi. Käräjäoikeuksien määrää tullaan vähentämään 20:een. Syyttäjälaitoksessa toteutetaan rakenneuudistus, samoin ulosotossa. Ratkaistavana on myös tuomioistuinviraston perustaminen. Nämä kaikki hankkeet vaativat todella paljon työtä. Erityisesti hallinnonalan digitalisointi on meille urakka, koska se on samalla iso toimintatapojen muutos. Henkilöstön hyvinvoinnista pitää kaikissa näissä muutoksissa huolehtia.

Neljäntenä, vaan ei vähäisimpinä, pilarina on EU-vaikuttaminen. Meidän tavoitteemme on, että oikeudellinen yhteistyö jatkossakin perustuisi vastavuoroisen tunnistamisen periaatteeseen eikä turhaan harmonisointiin. EU:ssa pitää huolehtia siitä, että jäsenvaltiot huolehtivat oikeuslaitostensa toimivuudesta. Ei säädellä yhteisesti, jos ei ole tarve.

Tällä oikeudenhoidon kehittämisohjelmalla pyrimme varmistamaan oikeudenhoidon laadun, oikeusvaltion toimivuuden ja kansalaisten oikeusturvan toteutumisen. Näistä perusteista ei voida tinkiä eikä oikeudenhoitoa voida päästää rapautumaan. Ne ovat länsimaisen demokratian kivijalkoja, jota ilman yhteiskunta ei pyöri.