Lausunto HE-luonnoksesta lastensuojelulain 92 §:n muuttamiseksi
23.8.2016 | LausunnotDnro 42/2016
Lausuntopyyntönne: OM 12/41/2016, 18.7.2016
LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LASTENSUOJELULAIN 92 §:N MUUTTAMISESTA
Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) on saanut oikeusministeriöltä 18.7.2016 päivätyn lausuntopyynnön koskien luonnosta hallituksen esitykseksi eduskunnalle lastensuojelulain 92 §:n muuttamisesta.
Asianajajaliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu arviomuistiossa esitetyn johdosta seuraavaa.
Yleistä
Lastensuojelulain 92 §:n muuttamista koskevan esityksen tavoitteeksi on asetettu korkeimman hallinto-oikeuden resurssien keskittäminen asioihin, jotka vaativat korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua ja lastensuojeluasioiden käsittelyn nopeuttamista tuomioistuimessa. Ehdotuksen mukaan näihin tavoitteisiin päästäisiin valituslupajärjestelmän käyttöönottamisella kaikissa lastensuojeluasioissa, jotka hallinto-oikeus käsittelee.
Valituslupajärjestelmän ulottaminen koskemaan kaikkia lastensuojeluasioita edistäisi myös korkeimman hallinto-oikeuden kehittämistä ennakkoratkaisutuomioistuimeksi.
Nämä tavoitteet ovat sinällään kannatettavia, mutta on kuitenkin syytä tarkastella, miten nämä tavoitteet sekä toisaalta lapsen etu ja lapsen ja hänen vanhempiensa oikeusturvan takaaminen tulisi sovittaa yhteen.
Lastensuojeluasioiden erityisluonne
Kuten esityksen perusteluissakin todetaan, on lastensuojeluasioilla oma erityisluonteensa muihin asiaryhmiin nähden, sillä lastensuojeluasiat kohdistuvat voimakkaasti lapsen etuun sekä perhe-elämän ja yksityiselämän suojaan. Erityisesti tahdonvastaista huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista sekä huostassapidon lakkaamista koskevat asiat puuttuvat voimakkaasti lapsen, hänen vanhempiensa ja muun perheen ihmisoikeuksiin. Perhe-elämän suoja on turvattu muun muassa perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.
Yksilön perusoikeuksiin puututaan lastensuojeluasioissa hyvin voimakkaasti. Erityisesti lapsen erottaminen vanhemmistaan ja vanhempien erottaminen lapsestaan on lähes aina syvä inhimillinen tragedia, vaikka siihen olisi lapsen edun mukaiset painavat perusteet. Tämän vuoksi lastensuojeluasioissa lapsen ja hänen vanhempiensa kuuleminen ja asioiden perusteellinen käsitteleminen on erityisen tärkeää.
Lapsen huostaanotto ja sijaishuolto sekä huostassapidon lakkaaminen
Lapsen huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen ovat lastensuojelulain säätämistä toimenpiteistä ne, jotka merkitsevät syvää ja vahvaa puuttumista perheen elämään ja yksityisyyteen. Yksittäinen kansalainen kokee, usein täysin perustellusti, että koko virkakoneisto on häntä vastaan eikä ota huomioon hänen näkökantojaan oli hän sitten lapsi itse tai hänen vanhempansa. Yksilön oikeussuojan tarve korostuu näissä asioissa ja hänelle tulisikin taata laajasti keinoja, joilla hän voi puolustaa omia oikeuksiaan. Tässä merkityksessä rajoittamattomalla oikeudella valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen on yksilön oikeusturvan takaamisessa tärkeä tehtävä.
Lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevissa asioissa oikeutta hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta ei tulisi rajoittaa.
Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat asiat ovat pääsääntöisesti yksilöllisiä tapauksia. Suurin osa valitusluvista tulisi myönnettäväksi intressiperusteella. Näistä asioista on vaikea muodostaa yleispätevää oikeuskäytäntöä. Korkeimman hallinto-oikeuden kehittäminen aidoksi ennakkoratkaisutuomioistuimeksi ei vaikeudu siitä, että huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat asiat jäisivät valituslupamenettelyn ulkopuolelle.
Jos kuitenkin päädyttäisiin siihen, että myös huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat asiat edellyttävät jatkossa valituslupaa, tulisi kynnyksen valitusluvan myöntämiselle olla varsin alhainen ainakin intressiperusteen kohdalla. Tämä tulisi lausua auki myös hallituksen esityksen perusteluissa.
Lapsen huostassapidon lakkaamista koskevat asiat ovat usein luonteeltaan samantapaisia kuin huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat asiat, minkä vuoksi niidenkään osalta ei ole täysin perusteltua rajoittaa muutoksenhakuoikeutta. Toisaalta näissä tapauksissa asia on usein jo tutkittu perusteellisesti aikaisemmin hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Näin ollen yhtä suurta tarvetta sallia näistä päätöksistä valittamista rajoittamattomasti ei ole.
Muut valituslupaa edellyttävät lastensuojeluasiat
Muutettavan lastensuojelulain 92 §:n mukaiset muut valituslupaa edellyttävät lastensuojeluasiat ovat luonteeltaan sellaisia, että ne eivät yleensä merkitse yhtä vakavaa puuttumista yksilön oikeuksiin kuin huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen. Mikäli näissä asioissa on tarvetta saada ne korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn, mahdollistanee valituslupamenettely asian käsittelyn korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Näiden muiden lastensuojeluasioiden ottaminen valituslupamenettelyn piiriin mahdollistaa ainakin osittain myös oikeusministeriölle asetettujen säästötavoitteiden toteuttamisen sekä tavoitteen käsittelyaikojen lyhentämisestä.
Helsingissä elokuun 23. päivänä 2016
SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
Jarkko Ruohola
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja
LAATI
Asianajaja Eija Karimaa, Asianajotoimisto Karimaa & Vähätalo Oy, Tampere
Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntija-ryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijaryhmässä.