Lausunto eurooppalaista tutkintamääräystä koskevan direktiivin täytäntöönpanosta

Dnro 32/2016

Lausuntopyyntönne: OM 13/41/2014, OM021:00/2014, 6.6.2016
LAUSUNTO EUROOPPALAISTA TUTKINTAMÄÄRÄYSTÄ KOSKEVAN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) esittää pyydettynä lausuntona seuraavaa:

Eurooppalaista tutkintamääräystä koskeva direktiivi sisältää säännökset EU:n jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä rikosasiassa tarvittavien todisteiden hankkimiseksi. Direktiivillä on tarkoitus korvata vastaavat muiden oikeusapuinstrumenttien määräykset. Jäsenvaltioiden tulee vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen mukaisesti jatkossa panna täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa annettu tutkintamääräys, ellei tapaukseen ole sovellettavissa jotakin ns. kieltäytymisperustetta. Direktiivissä on lisäksi säännökset koskien videokuulemista, vapautensa menettäneiden henkilöiden väliaikaista siirtämistä kuulemiseksi todistelutarkoituksessa, pankkitilitietoihin ja -tapahtumiin liittyvästä oikeusavusta sekä telekuuntelusta.

Direktiivi on tarkoitus saattaa täytäntöön ns. sekamuotoisella täytäntöönpanotavalla, jossa kansallisella täytäntöönpanolailla säädetään puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvat säännökset Suomessa lakina noudatettaviksi (blankettimuotoinen täytäntöönpanosäännös) sekä otettaisiin lakiin puitepäätöksen/direktiivin asiasisältöä täsmentäviä säännöksiä. Vaihtoehtona sekamuotoiselle täytäntöönpanotavalle on ollut ns. transformaatiomalli, jossa direktiivi pantaisiin täytäntöön säätämällä kattava, asiasisältöinen täytäntöönpanolaki. Molemmissa malleissa on puolensa. Transformaatiomalli on tulevalle lainsoveltajalle mahdollisesti selkeämpi, sillä sääntely koskien sekä varsinaista direktiivin tavoittelemaa oikeusohjetta että sen asiasisältöistä täsmennystä, ovat samassa säännöstekstissä. On esitetty, että tällaisen mallin vaarana olisi ottaa lakiin direktiivin artiklatekstistä poikkeavia säännöksiä. Vaara on varsin teoreettinen. Kansallisella lainsoveltajalla on joka tapauksessa velvollisuus noudattaa direktiivin ohjeita ja tulkita lakia direktiivin tavoitteiden mukaisesti.

Asianajajaliitolla ei ole varsinaista kantaa siihen, kumpi edellä esitetyistä täytäntöönpanomalleista tulisi olemaan käsillä olevassa tapauksessa parempi. Merkityksellistä sen sijaan oikeusvarmuuden näkökulmasta on, että säännökset ovat asiasisällöltään täsmällisiä ja tarkkarajaisia ja jättävät mahdollisimman vähän harkintavaltaa lainsoveltajalle.

Tutkintamääräyksen täytäntöönpanoa koskevassa direktiivissä on kysymys nimenomaan viranomaisia koskevasta direktiivistä. Syyttäjä- ja tuomioistuinlaitoksen resurssit tulee turvata. Nyt esitetty menettely tutkintamääräyksen vahvistamisessa tulee koskettamaan erityisesti syyttäjälaitosta. Tutkintamääräyksen vahvistaminen vaatii syyttäjälaitokselta aikaisempaa kattavamman päivystysjärjestelmän kuin mitä sillä tällä hetkellä on käytössään. Ilman syyttäjälaitokselle annettavia lisäresursseja on vaarana, että tutkintamääräyksiä vahvistetaan lopulta kumileimasinperiaatteella.

On esitetty, että tutkintamääräysten täytäntöönpanotoimivalta keskitettäisiin Helsingin käräjäoikeuteen ja sen tuomiopiirissä toimiville syyttäjille. Kun tutkintamääräyksiä käsittelee keskitetty joukko instrumenttiin erikoistuneita syyttäjiä ja tuomareita, voidaan odottaa yhdenvertaisuutta tutkintamääräysten täytäntöönpanossa.

Asianajajaliiton kanta on, että tutkintamääräysten täytäntöönpanotoimivallan on oltava oikeusviranomaisilla – syyttäjällä tai tuomioistuimella asian laadusta riippuen. Olisi tavoiteltavaa, että jäsenvaltioiden kesken pyrittäisiin aitoon esitutkintayhteistyöhön ja tutkintamääräykset vahvistaisi lähes poikkeuksetta jutulle nimetty vastaava syyttäjä. Ainoastaan kiireellisissä tapauksissa olisi perusteltua jonkun muun kuin jutusta vastaavan syyttäjän olla vahvistava viranomainen.

Direktiivi sisältää omat säännöksensä koskien telekuuntelutilanteita. Telekuuntelutilanteiden osalta Asianajajaliitto pitää tärkeänä, että aina kun Suomeen lähetetään muusta EU-valtiosta tutkintamääräys telekuuntelun suorittamiseksi, sovellettaisiin niitä menettelysäännöksiä, joita sovellettaisiin vastaavassa kansallisessa tapauksessa. Telepakkokeinoilla puututaan merkittävällä tavalla henkilön yksityisyydensuojaan. Telepakkokeinojen käytön osalta on edellytettävä, että muu oikeusviranomainen kuin esitutkintaviranomainen valvoo telepakkokeinojen käytön asianmukaisuutta ja tarpeellisuutta. Asianajajaliitto pitää selkeimpänä ratkaisuna sitä, että tuomioistuimen lupa hankittaisiin tutkintamääräyksen perusteeksi aina, kun kysymys on pakkokeinosta, jonka käyttäminen edellyttää tuomioistuimen lupaa myös kansallisesti.

Vastaavalla tavalla on toivottavaa, että varsinaisen tutkintamääräyksen luonteesta riippumatta, esitutkintaviranomaisista irrallisena oikeusviranomaisena syyttäjä tai tuomioistuin kykenee vahvistamismenettelyllä kontrolloimaan esitutkintatoimenpiteiden tarpeellisuutta ja suorittamista, oli kyse sitten salaisista pakkokeinoista tai muista pyydetyistä toimenpiteistä. Tutkintamääräyksen vahvistamisasioissa ei tätä taustaa vasten ole riittävää, että edes yksittäisen syyttäjänmääräyksen saanut poliisi hoitaisi vahvistamisen.

Rajat ylittävissä tilanteissa videokuuleminen direktiivin 24 artiklan mukaisesti voi pienemmissä rikosasioissa olla perusteltua.

Helsingissä, 15. päivänä elokuuta 2016

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Jarkko Ruohola
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI
Asianajaja Mervi Salo, Asianajotoimisto Mervi Salo, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmässä.