EOA: Hovioikeudet eivät kykene antamaan ratkaisujaan laissa säädetyssä määräajassa

Lapsen huoltoriidan ratkaisu annettiin yli viisi kuukautta pääkäsittelyn jälkeen.

Helsingin hovioikeuden lausunnossa ja selvityksissä on seikkaperäisesti selostettu tämän asian käsittelyvaiheita ja hovioikeudessa noudatettuja käytäntöjä. Käytettävissäni olevien tietojen valossa minulla ei ole aihetta epäillä, että kukaan yksittäinen virkamies olisi viivytellyt asian käsittelyä tai menetellyt muutenkaan velvollisuuksiensa vastaisesti.

En kuitenkaan pidä tyydyttävänä sitä, että laissa pääsäännöksi asetettu 30 päivän määräaika on ylittynyt lähes viidellä kuukaudella. Saadun selvityksen mukaan määräaika ylittyy pääsääntöisesti ainakin Helsingin, Turun ja Vaasan hovioikeuksissa. Tällainen tilanne heikentää asianosaisten ja yleistä luottamusta tuomioistuinten toiminnan asianmukaisuuteen. Näistä syistä olen tehnyt oikeusministeriölle kohdassa 3.1 selostetun esityksen, joka ei ole toistaiseksi johtanut toimenpiteisiin.
Totean, että eduskunnan oikeusasiamiehen ei kuulu ottaa kantaa oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain mukaista korvausta koskeviin kysymyksiin. Mainittu oikeussuojakeino, samoin kuin oikeudenkäymiskaaren 19 luvussa säädetty mahdollisuus pyytää asian kiireelliseksi määräämistä asian käräjäoikeuskäsittelyn aikana, ovat olleet oikeudenkäynnin asianosaisten käytettävissä 1.1.2010 lukien.
Oikeusasiamiehen laillisuusvalvontakäytännössä ei ole näiden erillisten oikeussuojakeinojen voimaan tulon jälkeen tehty hyvitysesityksiä oikeudenkäynnin viivästymisen perusteella. Hyvitysvaatimukset tulee esittää erikseen säädetyn mukaisessa menettelyssä. En näin ollen ota kantaa hyvitystä koskeviin kantelijan kysymyksiin tai pyyntöihin.
Kantelu ei anna aihetta puoleltani muuhun kuin että lähetän jäljennöksen tästä vastauksestani oikeusministeriölle.

Avaa pdf -tiedostona