Lakivaliokunnalta erimielinen mietintö turvapaikka-asioiden oikeusavusta

“Tarpeellisia toimenpiteitä arvioidessaan oikeusaputoimisto lähtökohtaisesti luottaa hyvää asianajajatapaa ja muita ammattieettisiä ohjeita noudattavien avustajien arvioihin siitä, että avustajan osallistuminen puhutteluun on ollut tarpeen.”

Ulkomaalaiselle annettavaa oikeusapua hänen tekemäänsä kansainvälistä
suojelua koskevaa asiaa käsiteltäessä rajoitettaisiin säätämällä, että
oikeusapuun ei kuulu avustajan läsnäolo turvapaikkapuhuttelussa, jollei
avustajan läsnäolo ole erityisen painavista syistä tarpeen.
Ulkomaalaislaista ehdotetaan poistettavaksi säännös, jonka perusteella
hallintoasiaa käsiteltäessä ulkomaalaiselle määrättynä avustajana voi
nykyisin toimia myös muu lakimieskoulutuksen saanut henkilö kuin
julkinen oikeusavustaja. Oikeusapulakia muutettaisiin säätämällä siitä,
että kansainvälistä suojelua koskeville asioille voidaan säätää kiinteät
asiakohtaiset palkkiot valtioneuvoston asetuksella.
– – –
Avustajien kelpoisuusvaatimusten täsmentämisellä ja avustajien läsnäolon
rajaamisella turvapaikkapuhutteluissa vain aidosti tarpeellisiin
tilanteisiin tavoitellaan ensisijaisesti koko prosessin selkeyttä ja
sujuvuutta eikä niinkään kustannussäästöjä. Saadun selvityksen mukaan
alalla on myös toimijoita, jotka eivät kuulu valvonnan piiriin eivätkä
noudata yhteisiä lakimieseettisiä periaatteita tai hyvää asianajotapaa.
Ehdotetuilla muutoksilla puututaan muun muassa tästä johtuviin
lieveilmiöihin. Hyvää asianajotapaa noudattavat avustajat menevät
esimerkiksi puhutteluun mukaan nykyisinkin pääosin vain silloin, kun
siihen on hakijan tilanteesta johtuvia painavia syitä. Lakivaliokunta
pitää ehdotettuja muutoksia lähtökohtaisesti perusteltuina.
– – –
Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa (PeVL 24/2016 vp)
arvioinut ehdotettua ulkomaalaislain 9 §:n 2 momentin säännöstä ja
oikeusavun rajaamista turvapaikkapuhutteluissa vain erityisen painaviin
syihin. Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan muun muassa, että
Suomessa ilman huoltajaa olevan alaikäisen turvapaikanhakijan oikeusapu
tulee taata kattavasti myös turvapaikkapuhuttelussa. Lakivaliokunta
ehdottaa 2 momentin säännöksen täsmentämistä tältä osin
yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selostetuin tavoin.
Perustuslakivaliokunnan tavoin lakivaliokunta painottaa, että
turvapaikanhakijan ikä on määriteltävä asianmukaisesti
hallintomenettelyssä.
– – –
Selvyyden vuoksi lakivaliokunta toteaa, että erityisen painavien syiden
arviointi tapahtuu oikeusapulain mukaisessa menettelyssä. Saadun
selvityksen mukaan turvapaikanhakijan hakiessa valtion järjestämää
oikeusapua, oikeusaputoimisto tekee hänelle oikeusapupäätöksen, joka
kattaa koko asian käsittelyn niin hallintovaiheessa kuin
tuomioistuinvaiheessa. Henkilölle osoitettu avustaja hoitaa päämiehensä
asiaa ja tekee ratkaisut tarvittavista toimista yhdessä päämiehensä
kanssa. Avustajan arvioidessa tarpeellisia toimia, hänen ohjeenaan on
muun ohella ehdotettu 9 §:n 2 momentin säännös siitä, että avustajan
mukanaolo turvapaikkapuhuttelussa kustannetaan vain, jos siihen on
erityisen painavia syitä. Tehtävän päätyttyä oikeusapulain mukaan
määrätty avustaja toimittaa laskunsa oikeusaputoimistolle. Tarpeellisia
toimenpiteitä arvioidessaan oikeusaputoimisto lähtökohtaisesti luottaa
hyvää asianajajatapaa ja muita ammattieettisiä ohjeita noudattavien
avustajien arvioihin siitä, että palkkiota vaativan avustajan
osallistuminen puhutteluun on ollut tarpeen. Oikeusaputoimistolle jää
kuitenkin laskun maksajana mahdollisuus pyytää epäselvissä tapauksissa
selvitystä siitä, miksi puhutteluun osallistuminen on ollut
tarpeellista. Viime kädessä ratkaisun palkkioriidasta tekee
hallinto-oikeus.

LaVM 7/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta